Käyttäjän puutuomas kirjoittamat vastaukset
-
Ne muutama jk-kierros joissain tapauksissa kannattaa katsoa ja sitten uudistaa. Siksi on hyvä että laki sallii myöskin jk-hakkuut vaikka jotkut sitä tuntuvat vierastavan kovasti johtuen pääasiassa puuttellisesta luovuudesta metsänhoitoasioissa ja koneenkäsittelytaidoista. Ja jos joku saa vielä elantonsa jk-hakkuiden suunnittelemisesta niin vielä parempi. Semmoista metsänhoito tyyliä ei olekkaan josta ei epäonnistunutta esimerkki kohdetta löytyisi. Veikkaanpa että jossain vaiheessa tutkijoidenkin piirissä havupuu taimien kesä raivaaminen huomataan eniten levittävän juurikääpää kuusikoihin ja sitäkautta kirjanpainajat sitten myöhemmin iskee näihin käävän heikentämiin puihin.
Ei minusta voi verrata koska kun saan talon valmiiksi ja lähden toisiin töihin alkaa rapistuminen vääjäämättä, mutta kun saan jk-hakkuun tai minkä tahansa hakkuun valmiiksi ja tulen 20vuoden kuluttua samalle paikalle niin metsä on kasvanut lähes tunnistamattomaksi eli puuta/arvoa on vain enempi ja kaupaksikkin käy paremmin.
Joo, ei riitä että työttömät vaaditaan vaikka pää kainalossa töihin jos ja kun tuottavaa työtä ei ole tarjolla. Ruotsalaiset tuottavat työllään 9päivässä saman mihin suomalaiset kuluttavat jo nyt 10päivää. Tämä suhde tuskin paranee pakottamalla työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä työelämään.
Minusta tuntuu että metsäkanalintu poikueiden onnistuminen paranee mitä myöhempään talvi jatkuu ja kun kesä sitten alkaa niin se alkaa nopeasti.
Jos minulla olisi 20ha uudistuskypsää metsää ja talouspuoli ei riipuvainen puukaupoista niin aivan sama vaikka takkiinkin tulisi niin en sitä alkaisi tehotuotanto puupelloksi tekemään vaan urheilumielessä moottorisahahakkuilla, hankinta kaupoilla myyskentelisin sitä jatkuvankasvatuksen ja pienaukkojen sekoituksella hoidellen. Myöskin sekapuustoisuuteen pyrkien. Parhaat ja elinvoimaisimmat puut saisivat kasvaa niin isoiksi kuin potkua riittää, siinäkin viis veisaisin talouslaskelmille ja markkinavoimille. Mutta mulla ei oo kuin taimikoita niin keskityn nyt siianpilkkimiseen ja sekin on vähintään yhtä mukavaa.
Douglasta laittaisin tilalle, saadaan Suomeenkiin kunnon puita sisältäviä metsiä.
Heinikkoon ei kuusi luontaisesti tule, siinäkin olet kyllä Timppa oikeassa, mutta istuttanut olen ja neljän kesän jälkeen yllätyin että sieltä ne vain kasvaa vaikken heinäämään ole kerennytkään. Vatukko kyllä oli tainnu tappaa kuusen taimet, se vaatii polkemista mutta tammi oli kestänyt senkin hengissä.
Tokihan se kuusen taimi aukeella mätästysalueen mättään päällä parhaiten kasvaa mutta siinäkin routa voi muokata mätästä (puu kasvaa vinoon) ja halla viepi vuosikasvut. Eräällä mätästys alueella kuuset kasvoivat hyvin, mutta vinksin- vonksin juuri tämän routimisen takia.
Kuten heinääminen oli unohdettu n.90% kuusen taimikoista siellä missä minä havaintojani tein.
Mikä ongelma tämä taimettumattomuus on erityisesti muka jatkuvassa kasvatuksessa? Saahan nuita ku-taimia ostamalla metsäänsä vaikka valmiiksi istutettuna, oli metsä jaksollisessa tai jatkuvassa. Mitä omiin metsiini olen muokkaamattomaan maahan, aukkopaikkohin kuusta istuttanut niin hyvin on lähtenyt kasvamaan.
Omat havaintoni rajoittuvat satoihin hehtaareihin huonosti taimettuneita jaksollisia metsiä. Täysin taimettuneet uudistus alat ovat lopultakin harvinaisuuksia ja vaatineet paljon työtä, aikaa, harrastuneisuutta ja rahaa.