Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Vielä, onko joku oikein aikuisten oikeasti sitä mieltä, metsänuudistamisen kannattavuus on erilainen sille joka ostaa paljaan maapohjan kuin sille, joka on juuri hakannut siitä juuri tukkipuuston. Molemmille se on tasan yhtä kannattavaa tai kannttamatonta.
Aika kovaa ja suorastaan loukkaavaa tekstiä suorittavalta, enkä toki vaadi sen poistamista. Se vain kertoo omaa tarinaa kirjoittajasta.
Kannatavuuslaskenta ei ole minun keksintöni, joten en saa siitä ”kunniaa”. Metsäekonomian professori tuolla kertoo, että sen periaatteet on tunnettu jo ainakinn 170 vuotta.
Ilmeisesti minä en ole lavettimiehen, jolla muuten on oikein kuorma-autokorttikin, ojeita varmaankaan sitten lukenut. Rusinoita vain kelvoton olen pullasta etsiskellyt.
Kyllä se siitä.
AR, kyllä kaikkiin olosuhteiden mukaan, eikä jk:n salliminen ole käytännössä millään tavalla muuttanut mitään männiköideni kasvattamisessa. Yläharventanut olen aiemminkin.
Minullakin on aikanaan aivan liian rehevälle maalle perustettuja männikköjä. En nyt tietenkää tieten tahtoen raivaa sieltä alta kuusentaimikkoa, josta voin saada seuraavan puusukupolven ja sen olisin tehnyt ilman jk:n sallimistakin jne.
No anteeksi, mopo vähän taas karkasi.
Kaikilla elämänalauella tehdään laskelmia kannattavuudesta kun investoidaan. Aivan sama tilanne on kaikilla muillakin aloilla tulevaisuuden suhteen. On myös huomattava, että mitä kauempana tulevaisuudessa virhe on, sen vähäisempi sen vaikutus on nykyarvoon. Perustelusi on kelvoton.
Vaikka puun hinta on nyt nopeasti kohonnut melkein kuin Korean suhdanteen aikana aikanaan, se ei ole kuitenkaaan mikään tae taulevasta, vaikka itsekin oletan puun hinnan säilyvän ainakin toistaiseksi hyvällä tasolla.
Korean suhdanteen aikana puun hinta myös putosi niin nopeasti, että ostajat olisivat antaneet maksetun käsirahan kaupasta pitää, jos ei olisi tarvinnut hakata ostettua leimikkoa.
Olen moneen kertaan todennut AJ, että laskentakorko olisi syytä laittaa näkyviin ja jos ehdottaa päätehakkuuta johonkin, niin suhteellinen arvokasvu, johon metsänomistaja voisi sitten tilanteesa mukaan päätöksensä tukea.
Kun nuo pörssimiehet pohtii oskkeelle oikeaa hintaa, niin ne diskonttaavat tulevia tuloja nykyarvoiksi ja siksi toisista osakkeista maksetaan jopa moninkertaisesti oma pääoma. Menneisyyden tuloilla ei ole mitään merkitystä hintaa pohdittaessa. Aivan sama on metsässä, pyrimme saamaan toimillamme mahdollisimman suuren nykyarvon tulevista, menneisuyys on mennyt. En lakkaa ihmettelemästä muita keksintöjä kannattavuuteen.
Enkä epäile hetkeäkään, etteikö meillä ole paljon paljon tutkittu puumäärän tuottamista runkolukujen funktiona ja etteivätkö Tapion suositukset ota sitä huomioon. Mutta jos tavoitteena on määrän tuottaminen, niin edellä juuri kerroin, että se ei ota huomioon muita kuin sieltä metsästä näkyviä tekijöitä ja sehän on kummallinen ajatus, jos kerran kannttavuudesta halutaan puhua.
Yriti sinulle AJ kertoa myös sen, mikä ongelma eittämättä suositusten tekijöillä on. Sitä on aivan turha kiistää. Toki aiemmin se oli nykyistäkin pahempi, jota yritin sillä Posion esimerkillä hieman valottaa. Riikilän kommentti tuolla edellä kertoo hyvin selvästi, että ongelma ei ole mihinkään poistunut. Eli joudun ottamaan sen nytkin huomioon ja käyttämään myös omaa päätäni.
Kyllä Timppa se käpyvuosi on ratkaisevin tekijä. Ei voi tulla taimia vaikka sataisi jatkuvasti, jos ei ole siemaniä. En ole satoja hehtaareja kylväneenä koskaan epäonnistunut jonkun kuivuuden takia.
Jos on routivaa maata niin kylväkää turpeen rajakohtiin, eikä siihen paljaaseen routivaan maahan. Siinä muutenkin taimet lähtevät huomattavasti rivakammin matkaan. Tutkikaa niitä kylvöksiä, niin siitä te opitte.
