Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Kuinka tätä vaarallisuuden riskiä tulisi mitata? Onko siinä esim. taloudellisella hyötysuhteella jotakin merkitysta jne. Yhteisellä markkina-alueella kaiketi kilpailun näkövinkkelistä tulisi tulkinta olla yhteneväinen eli ratkaisut pitäisi tehdä markkina-alueen tasolla eikä kansallisesti.
Moottorisahalla motoon verrattuna tehtyä m3 kohti ilmeisesti sattuu homattavasti enemmän vahinkoja. Toinen maksaa tonnin ja toinen miljoonan. Mitä kaikkea tässä vaarallisuuden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon?
Puukkoja saa myydä, joka on kokemattoman käsissä varsin vaarallinen väline. Tupakkaa, jonka hyötyjä on todella vaikea osittaa jne.
Kaikissa tuotteissa tuppaa joku vahinkoriski olemaan. Kuinka ja mihin perustuen näitä arvioita vaarallisuudesta tehdään? Ilmeisesti arvio ei perustu esim. vahinkotilastoihin, vaan sitä arvioidaan pitkälle oletuksien perusteella.
Oikein hyvä linkki petep. Tällaisia ne ninisterien vastaukset ovat, eikä ne todellakaan ole ko. ministerin tekemiä. Poliitikot valitaan kansalaisista monesti hyvin arvelluttavinkin perustein ja heillä harvoin on edellytyksiäkään syvällisesti tuntea ja perehtyä asoihin. Huvittuneena kuuntelin ministerin vastausta. Niin tyypillistä. Vertaus moottorisahaan oli hauska. Kuinka ihmeessä niin vaarallia vehkeitä saadaan yl. myydä. Eihän nämä kyseenalaistamiset ainakaan välittömästi yl. mihinkään johda, mutta on mielestäni todella hyvä, että jaksetaan kyseenalaistaa. Minusta sillä on kuitenkin tervehdyttävä vaikutus. Tällaisista asioista ja niihin suhtautumisesta tulisi esim. eduskuntavaaleissa pitää rohkeasti esillä. Siellä se valta on, jos sitä halutaan ja uskalletaan käyttää. Itse asiaan en ota kantaa, kun en sitä riittävästi tunne.
Vanhalla mantereella etukäteen sääntely on viety välillä äärimmäisyyksiin, jolla on tuhoisat vaikutukset taloudelliseen toimeliaisuuteen. Uudella mantereella asiat nähdään vähän toisin. Suomi vielä lienee sääntelyn mallioppilas ja jäljet pelottavat.
Olin itsekin joku aika sitten vähän aktiivinen ja sain Sarin vastaamaan metsien perintöverotusta koskevaan kysymykseeni. Eli onko oikein, että juuri samanlaisesta metsätilakokonaisuudesta toinen maksaa perintöveron ja toinen ei käytännössä huojennuksen vuoksi veroa ollenkaan, jos viljelee myös paria kolmea hehtaaria peltoa. Oli kyllä kristillisen puolueen edustajalta oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, hänen elämänkatsomukseensa viitaten varsin erikoinen vastaus. Ei varmaankaan toki Sarin, vaan jonkun virkahenkilön tekemä.
Noh. perintöasioissa on sentään runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Ylisukupolvista aktiivisuutta huonoilla säädöksillä lyödään kyllä korvalle, joka näin pitkäjänteisellä alalla ei ole kenenkään kannalta hyvä asia.
Menneisyys ei ole tae tulevasta. Miksi vääntää aiheesta, johon ei ole varmaa vastausta – emme todellakaan tiedä tulevaisuutta.
On tunnustettava, että metsänistutus on riskisijoitus. Minkälainen, sen kukin arvioi omalla tavallaan. Emme todellakaan tiedä mikä tilanne on viidenkymmenen vuoden kuluttua ja mitä kaikkea tällä pitkällä matkalla on tapahtunut, niin kovin muuttuvassa maailmassa. Muutosvauhti näyttää monessakin mielessä vain kiihtyvän, eikä hidastuvan.
Jos joku katsoo, ettei halua ottaa kallista uudistamisriskiä ja haluaa pitää metsänsä peitteisenä, niin se on hänen käsityksensä esim. uudistamisen riskeistä jne.
Minä olen pyrkinyt karttamaan metsään sijoittamisen riskejä ja mänymetsissä se on ollut helppoa. Uudistaminen on helppoa ja halpaa tai ilmaista. Minulle on aivan yhdentekevää miksi esim. siemenpuilla uudistamista kutsutaan (jaksollista vai jatkuvaa) Pieneen mieleenikään ei tulisi istutta männyntaimia metsään.
Minäkään en Tolopainen ole kiinnostunut metsärahastoista, yhteismetsistä tai SE:n teollisuudesta, mutta olen kiinnostunut tässä tilanteessa SE:n eriyttämästä Ruotsin metsäomaisuudesta. Nyt kun metsäteollisuuden kurssit ovat matalalla.
Mielenkiintoista nähdä niiden elämä pörssissä, arvostus ja kehitys. Jollakin panoksella aion joka tapauksessa alasta kiinnostuneena olla mukana.
Puumarkkina on ollut viime aikoina mielenkiintoista. UPM:n johto toteaa, että puu on Suomessa aivan liian kallista. SE, että puu on kallista, mutta emme valita ja Metsäliitto elää omaa tuskaansa. Markkinoilla nyt näyttää, että SE ostaa ja muut vikisevät.
Kun kurssi nousee, niin kaikki haluavat äkkirikastua. Siinä fundamentit unohtuu ja psykologia ottaa vallan, kuten esim. Nokian viimeaikainen voimakas heilunta osoittaa.
Enskan metsistä tulee aika poikkeuksellinen puhdas metsäomistukseen perustuva pörssiyhtiö. En minäkään raketoimiseen usko, mutta tuoton ja riskin suhde näyttää mielenkiintoiselta.
AJ:llä edellä hyvä linkki, liittyen metsäsijoittamisen riskeihin. Minun on aina pitänyt ottaa vakavasti metsäsijoittamisen riskit huomioon, varsinkin silloin, kun tiloja vieraan pääoman turvin hankittiin. Omaa pääomaa ei ollut. Oli vain omaan päähän tehtyä velkaa.
Siksi käsitykseni on täälläkin poikennut keskustelun valtavirrasta, joka on varsin kritiikittömästi suhtautunut varsinkin metsänhoitoon tehtäviin investointeihin ja kun olosuhteet ovat niin tavattoman erilaisia, niin yhtä totuutta ei ole olemassa muuttuvassa maailmassa ja metsään tehtävien investointien tuloutuminen on kymmenien vuosien päässä arvaamattomassa tulevaisuudessa. Em. syystä en ymmärrä ollenkaan, yhden oikean totuuden julistajia esim. menetelmistä.
Koen, että hyvin moninaiset metsätalouden riskit ovat tässä hetkessä aivan poikkeukselisen suuret. Mitän sellaista ei ole näköpiirissä, että Ukrainan tai Iranin sodat saataisiin ratkaistua lähivuosina eikä paluuta sääntöihin peustuvaan maailmanjärjestykseen ole näköpiirissä.
Em. huolimatta joudun pohtimaan sijoittamista SE:n Ruotsin metsiin. SE on eriyttämässä Ruotsin metsänsä omaksi yhtiökseen ensi vuoden aikana. Siitä näkökulmasta SE:n alle kympin kurssi näytäisi hoututtelevalta, vaikka teollisuuspuoli kyntääkin syvällä. Iso tähän liittyvä kysymys on, mikä pitkällä aikavälillä on pitkäkuituisen massan markkina. Lyhytkuituista tuotetaan niin erilaisissa olosuhteissa, että sen sen kanssa kilpailu samoilla markkinoilla ei ole mitenkään mahdollista.
Oleellinen kysymys ensiharvennuksessa on, että jätetään hyvänlaatuisia puita. Puiden tasainen jakautuminen on sivuseikka siihen verrattuna. Viimeisessä kasvatusvaiheessa pieni aukkoisuus häviää, kun runkoluku pienenee oleellisesti harvennuksissa.
Luontaisessa siemenpuilla uudistamisessa on Lapissa omat etunsa. Ei synny tiheitä taimiryppäitä kuten kylvämällä yleensä syntyy. Jos uudistat kylvämällä, niin taimikonhoito on tehtävä ajoissa näiden tuppaiden takia. Kuivat ja kuivahkot kankaat uudistuu Lapissa yl. hyvin luontaisesti. Pientä huomaamatonta tainta on monesti valmiina heti kasvuun, kun siemenpuuhakkuu tehdään, eikä ne ole tiheinä ryppäinä. Enkä näe pientä aukkoisuutta siellä taimikossa minkäänlaisena ongelmana. Nytkin katsoin muutamaa luontaista kohdetta (5 – 7 m), että en tee taimikonhoitoa ollenkaan (aivan liian suuri kustannus) vaan vasta altaraivaus ennen ensiharvennusta. Kun siellä kiertoajat ovat pitkiä, on taloudellisesti välttämätöntä suhtautua varsin kriittisesti kustannuksiin. Minusta taloudellinen metsänhoito on kovin erilaista Suomenkin tavattoman erilaisissa olosuhteissa. On kokonaan eri asia hoitaa satojen hehtaarien nuoria metsiä Lapissa, kuin pieniä rehevän maan pinta-aloja Etelä-Suomessa.
Kukin ajatelkoot omalla tavallaan ja niin on hyvä. Kerroin vain oman näkemykseni.
Sitä dronekuvausta suosittelen lämpimästi. Kuvaamani kohteet on nyt pitänyt jo moneen kertaan suurella mielenkiinolla katsoa. Osa kuvaamisista jäi vielä ensi vuoteen sateen ja tuulen takia.
Minusta metsään.fi hyöty on koko metsäsektorin, ei yksinomaan esim. metsänomistajien. Kustannusta en tiedä, mutta mielestäni eri toimijoiden kannalta aivan välttämätön ja järkevä työkalu. Kustannusten jakaminen hyötyjen suhteessa olisi ilmeisesti aika ongelmallinen, Hyvän kokonaiskuvan metsistä näin saa, vaikka yksittäisiä isojakin virheitä tiedostoissa on. Kehitys kehittyy.
Eikö se ole Nostokoukku raskasta tuollainen katkeruus vähän kaikkea kohtaan, kun lähes kaikki on päin helvettiä. Ole onnellinen kun et tarvitse sähköä, et parempaa autoa, et lomamatkoja, et sitä etkä tätä. Elä ja anna muidenkin elää. Me ihmiset olemme kovin erilaisia. Sähköä et juuri tarvitse, mutta hirveä huoli on sen tuottamisesta jne.
Metsään.fi palvelu, josta eri toimijat saavat peruskäsityksen metsistä, on hyvin perusteltu toimi. Minullakin oli iso homma ennen tätä palvelua pitää kuviotietoja jollakin tavalla ajan tasalla. Kuvioita nelinumeroinen lukumäärä. Aktiivinen toimija tuntee toki metsänsä ja muistaa niissä lähivuosina tehdyt toimenpiteet, vaikka niitä ei vielä tiedostossa olisikaan näkyvissä. Nuo virhetiedot eivät ole mikään suuri ongelma aktiiviselle toimijalle.
Kehittämisen varaa palvelussa toki varmaan vielä on. Tilakokonaisuuden perustiedot ensimmäiselle sivulle. Minusta sivujen selaamista on ihan liikaa. Vanha oli tämän suhteen parempi.
