Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava, et vastanut kysymykseeni. Jos osaa noin hyvin, kuten annat ymmärtää, kuinka metsätaloudella tehdää rahaa, niin miksi ihmeessä myydä ainutkertaista aikaansa pikkuliksalla motokuskiksi toisten metsiin. Arvostan toki tavattomasti ko. ammattikuntaa. Tekevät haasteellista työtä haasteellisessa ympäristössä työn vaativuuteen nähden varsin vaatimattomalla palkalla. ???
Metsänhoidosta on hyllymetreittäin tarinaa jos jonkinlaista. Arvostan tavattomasti tuota Matomäen kommenttia, että ei asioita yksin kirjoista opita, kyllä asiat pitää käydä omassakin päässä. Sitä pidän arvossa, että metsänomistajat saavat nyt itse päättää omaisuudestaan, miten sitä hoidetaan.
Minkälaista metsätaloutta suorittava omissa metsissään harjoittaa ja minkälainen tilakokonaisuus sinulla on? Ainakin sinun kannattaa skaalata tuota metsätalouttasi, kun kerrot vankkumattomasti osaavasi sen, kuinka metsätaloudella rahaa tehdään.
Vai onko tämä ymmerrettävä niin, että älä niin tee kuin minä teen, vaan tee niin kun minä sanon.
Jos on vankkumaton tieto jostakin asiasta, niin ennen kaikkea tuo tieto pitää itse hyödyntää ja vasta sitten rinta rottingilla esitelmöidä sitä muille.
Minäkin olen muutamia kymmeniä vuosia harrastellut metsätaloutta, toki vain harrastellut ja aivan varma en ole oikeastaan mistään, kuinka tulevaisuutta ajatellen tulisi nyt toimia. Esim. oma kulloinenkin tilanne ja olosuhteet kaiken kaikkineen ovat kovin kovin erilaisia, joten vaikuttavia tekijöitä on todella tavattomasti, tulevaisuuden muuttujista kuten esim. regulaatiosta puhumattakaan. Sekin jo vähän helpottaisi päätöksentekoa, kun itse eläisi varmuudella edes 200 vuotta. Mennytkään ei valitettavasti ole tae tulevasta. Menneestä minäkin olen varma. Esim., että vuosituhannen vaihteen tienoilla omaakin toimintaa olisi pitänyt skaalata edes kymmenkertaiseksi, vaikka jonkinlainen tilakokonaisuus silloin tuli hankittuakin.
Motokuskin näkökulmasta on helppo ottaa asiaan kantaa, mutta taloudellisen kokonaisuuden järkevä hallinta saattaa olla hieman moniulotteisempi.
Velaksi emme voi elää pikässä juoksussa – eikö niin Nostokoukku.
Yksityinen työnantaja palkkaa työntekijän vain, jos siitä työntekijästä jää yritykselle jotakin viivan alle. Eikö sen tulisi jokaiselle olla itsesatään selvyys, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, minkälaisella palkalla joku elää ja siinäkin on huomattavia eroja. Se vain valitettavasti on kylmä tosiasia. Sellainen yrittäjä, joka näin ei toimi, on hyvin pian entinen työnantaja. Sellaisen jolle tämä ei mene jakeluun, pitää itse ryhtyä työnanajaksi ja opiskella asia kantapään kautta.
Eikä edellä mainittu missään nimessä tarkoita, ettei työntekijä olisi kaikella kunnioituksella palkkaansa ansainnut.
Suunnittelimme sairaalan labraa. Työntekijöitä oli kemistin lisäksi 13. Kysyin kemistiltä, montako työntekijää sinulla olisi, jos tämä olisi sinun liiketoimintaa. 4 – 6 oli vastaus.
Sairaaloita hallinnoi lääketiedettä opiskelleet ei tuotantotaloutta opiskelleet, jota toiminnan tehokkuus eittämättä vaatisi. Sotehimmeli vie vaikka kaikki verotulot, eikä sekään riitä. Tämä himmeli tulisi perata himmelin sisältä. Tk:n puolella on läkäriin puolen vuoden jono. Naapurirakennuksessa yksityinen lääkäri voi ottaa vastaan potilaita 20 min välein eli 20 päivässä ja lääkäriajan saa samana päivänä ja huomenna voi valita jo itse ajan, koska haluaa mennä. Olisi todella mielenkiintoista tietää, kuinka monta potilasta tk:n puolella tuossa puolen vuoden jonossa on ja montakopotilasta tk:n puolella lääkäri ottaa vastaan päivässä? Yksityisellä puolella 20 ja oma veikkaukseni on, että tk:n puolelle alle kymmenen.
Saunamökkiin ei enää tarvitse hakea rakennuslupaa. Lupatyö ja tietenkin myös lupamaksut vähenivät. Siitä seurauksena lupamaksuja on vastaavasti korotettava. Yksityisellä puolella tietenkin porukkaa vähennetään tai lomautetaan, kun työ vähenee.
Julkisen puolen kirous on toiminnan tehottomuus. Yksityisellä puolella euro on sellainen konsultti, joka pitää huolen tehokkuudesta, mutta mutta mikä ja kuka julkisella puolella???
Byrokraattus on sellainen peikko, että kun sille antaa pikkusormen, niin se vie koko käden ja peikosta on todella vaikea päästä eroon. Iso ongelma on myö se, että ilmaisia palveluja käytetään aina myös VÄÄRIN.
Hallino-oikeuden oikeudenkäyntimaksu, jos häviää on 310 euroa. Jo yhteiskunnan kulut varmaan todellisuudessa monikymmenkertaiset. En tunne tuotaa Tampereen tapausta, joka laajuudessaan on poikkeuksellinen. Mitään käytännön vastuuta valittajalla ei ole hallinto-oikeuden pientä oikeudenmaksua lukuun ottamatta.
Seurasin aitiopaikalta juuri erästä 4 vuotta kestänyttä valitusjuttua aivan osayleiskaavan mukaisesta rakentamisesta, aivan selvässä asiassa, ilman minkäänlaista todellista syytä. Ensin valitus viranomaisen suunnittelutarveratkaisusta kaupungin rakennuslautakuntaan, josta edelleen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen viranomaisen rakennuslupapäätöksestä taas kaupungin rakennuslautakuntaan ja siitä taas edelleen hallino-oikeuteen.
Jos ostaa miljoonan euron tontin ja naapuri on sairas ja haluaa tehdä kiusaa, niin pikkurahalla sen voi tehdä ja perusteet voivat olla aivan mitä tahansa. Kun oikeusvaltiossa toimivaltainen viranomainen virkavastuulla päättää rakennusluvista eikä tietenkään naapuri, niin miksi ihmeessä meillä pitää olla tällainen järjestelmä, eikä yhteiskunta voi suojautua sairailta ihmisiltä. Kustannukset niin yhteiskunnalle ja varsinkin vahingon kärsiville voivat olla todella huomattavia.
Ainut tapa selviytyä tästä konkurssista on saada keinolla millä hyvänsä aktivoitua yksityistä sektoria kasvuun. Mitään muuta keinoa ei ole.
Missään mimessä ei saisi julkista sektoria ja byrokratiaa lisätä, vaan purkaa sitä kovalla kädellä. Tie helvettiin on kivetty hyvillä tarkoituksilla. Pitää ymmärtää mikä on realistisesti mahdollista täällä periveriassa.
Aivan poskettomia valitusoikeuksia pitäisi tarkastella todella kriittisesti. Valitusoikeus pitää toki olla, mutta, mutta pitäisi säätää perustettomasta valittamisesta valittajan maksamaan kulut ja vahingonkorvaus. Mitättömillä kuluilla valitaja voi tehdä helvetinmoista vanhinkoa, lähes millä perusteella hyvänsä.
Terveyskeskuspuolella lääkäriin on puolen vuoden jono. Yksityisellä puolella viereisessä rakennuksessa pääset läkäriin samana päivänä ja huomenna voi vapaasti valita ajan. Kun et ole lääkäri, et voi tietää, onko vaivasi kiirellinejn vaiko ei. Vain ihminen on niin nokkela rakentamaan järjestelmän, joka toimii näin. Yksityisellä sektorilla tehokkuutta paimentaa raha, mutta mikä ja kuka paimentaa tehokkuutta tk:ssa??? Yksityisellä puolella lääkäri ottaa vastaan n. 20 potilasta/päivä (20 minuuttia/potilas) Olisi mielenkiintoista tietää montakoa asiakasta tässä puolen vuoden jonossa tk:ssa on? Yksi lääkäri ottaa vastaan puolessa vuodessa tuon yksityisen mukaan 500 potilasta.
Valitettava tosiasia on sekin, että ilmaisia palveluja käytetään aina väärin.
Timppa: ”Yleisesti sanoisin, että verojen välttely johtaa hyvin usein epätaloudellisiin tuloksiin.”
Mikä on verojen välttelyä ja mikä on verosuunnittelua – en tiedä.
Siitä sensijaan minä olen täysin vakuuttunut, että merkitys on vieläkin huomattavan suuri.
Kysyin aikanaan verohallitukselta, kun jostakin muusta asiasta jouduin sinne olemaan yhteydessä (tämä toki verotuksen siirtymäkauden aikana), että onko metsäverotus oikeudenmukainen, kun toinen maksaa tulosta veroa 100% ja toinen ei ollenkaan ja saa vielä metsäverotuksen takia muitakin veroja anteeksi. Välitön vastaus kuului, että niin kai se luonnonvalinta toiomii.
No se oli silloin, mutta väitän luonnonvalinnalla olevan tavaton merkitys tänäkin päivänä. Ei nyt ehkä 100% enää.
Oikeudenmukainen lähtökohta tietenkin pitäisi olla käypä arvo, ja yhteismetsän pitäisi velvoittaa pitämään yllä laskelmaa tästä kulloisestakin käyvästä arvosta. En toki tunne yhteismetsien kirjaamisvaatimuksia, kun en ole niissä mukana.
Kuinka Timppakin nyt tässä yhteydessä on kiinnostunut prosenteista. Montako osakasta yhteismetsällä on minimissään oltava?
Kommentoin Timppa kannanottoasi tuohon Karon grilli juttuun. Ajatuksemme ovat kovi, kovin kaukna toisistaan verotuskysymyksissä ja muutenkin, kun metsän taloudellisia kysymyksiä käsitellään. Enkä tällä tarkoita niinkään varsinaista metsänhoitoa. Perintömetsä antaa niin helposti harhaanjohtavan käsityksen pääoman merkityksestä taloudellisena kysymyksenä.
Voisin harkita yhteismetsää näillä verosäännöksillä, jos yhteismetsän verokanta olisi 10%. Niin arvokkaana pidän sitä, että päätöksenteko on yhden käsissä, eikä mitään ryhmätyötä ja kulloinkin käytettävissä olevia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää. Metsävähennys on yksi ja hyvin oleellinen osa tätä katsantoa.
