Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Minua viehätti Kari Kankaan kommentit tuolla metsänomistajan podcastissa. Vapaasti muistettuna, harjoitamme järkiperäistä metsätaloutta ilman mitään ideologiaa tai uskontoa, käyttäen kaikkia Suomessa sallittuja menetelmiä, sijoitetun pääoman tuoton periaateiden mukaan, aika ja luonto päättää jne.
Mielenkiintoinen kommentti oli sekin, että metsän ostaminen on kannattavampaa kuin sen omistaminen. Sitä jäin omalla kohdallanikin pohtimaan, että kuinka on.
Kiistatonta lienee, että investoimalla enemmän metsänhoitoon puuntuotosta voidaan lisätä. Investointihan olisi mieletöntä, ellei näin olisi. Kokonaan toinen kysymys missä vaiheessa lisäinvestointi ei enää vastaa kunkin investoijan sijoitetun pääoman tuoton periaatteita. Sen joutuu jokainen kohdallaan pohtimaan omista lähtökohdistaan. Tulevaisuudenuskon, riskin, elämäntilanteen, ylisukupolvisuuden jne. jne. näkökulmista.
Avarakatseisuutta, avarakatseisuutta.
Minä en investoi yhtään mitään esim. joidenkin ylevien periaatteiden mukaan, vaan aivan omista lähtökohdistani. Korvaani särähtää tällaiset jotkut ylevät periaatteet, joita usein kuulee ja joiden mukaan päätökset joidenkin mielestä pitäisi tehdä.
Aukon tuottomenetelmäänkään ei oiken ole yhtä oikeaa vastausta, ei ainakaan minun ymmärykseni ja kokemukseni mukaan. Kokemustakin on vähän kertynyt välillä Rymättylä – Savukoski, joiden etäisyys etelä – pohjoissuunnassa 850 km.
Puun määrällisen tuottamisen näkökulmasta menetelmien erot eivät välttämättä ole suuria, mutta talouden näkökulmasta järkevät menetelmät ovat valovuosien päässä toisistaan.
Kun tähän kaikkeen vielä lisätään arvaamaton tulevaisuus, niin ehdottomuuksilla kiistely kuulostaa absurdilta. Kenellä teillä on se kristallipallo mihin esim. metsäteollisuus ja puun kysyntä ja hinta Suomessa menee edes yhden puun kiertoajan aikana? Epäilen, että ei kenelläkään. Näin arvaamaton alan tulevaisuus ei ole minun elinaikanani ole ollut koskaan.
Kukin joutuu kohdallaan pohtimaan näitä asioita omista lähtökohdistaan ja niin on hyvä. Siksi malttia kannanottoihin.
Mitä minä olen tätä ketjua seurannut, niin olen ollut ymmärtävinäni, että poterot menetelmistä on kaivettu hyvin syvälle ja avarakatseisuus on ollut todella kaukana.
Yläharvennuskin eittämättä jakaa rajusti mielipiteitä.
Hoitokustannus on rahastolla suhteessa korkea, jos pyrkimyksenä ei ole ostaa päätehakkuumetsiä ja uudet ostokset laitetaan kuntoon ja mitä kaikkea tähän posiin katsotaan kuuluvan.
Otin sen tänne AJ siksi, että Kangas ei esim. hirttäytynyt mihinkään metsänkasvatustapaan, ei jaksolliseen ei jatkuvaan. Yläharvennus, tiheällä siemenpuuasennolla uudistus lisävaltapuilla jne. Toimintametodi oli vapaa pakkopaidasta, jota avoimmuutta näissä keskusteluissa kaivattaisiin. Ymmärrettiin, että puuntuotos ei ole sama asia kuin kannattavuus. Emme tiedä jotakin kaiken teoriaa kuinka tulisi toimia. Ja kuten hän toteaa, emme tiedä esim. millä puilla on kysyntää kymmenien vuosien päästä jne.
Avarakatseisuutta, avarakatseisuutta – sitä vain halusin tällä nostolla peräänkuuluttaa tähän ketjuun.
Minä en ole millään tavalla loukkantunut metsäukon kirjoituksista. Kommentoin lähinnä sinun itsesi takia – minkälaisen kuvan annat itsestäsi tuollaisella revityksellä. Sijoitushorisontti on vähän eri asia kuin kiertoaika.
Olen kovin pahoillani, kun en todellakaan kykene ymmärtämään tuollaista kirjoittelua. Saatko siitä jonkun nautinnon, ylemmyyden- ja hyvän olon tunteen, kun saat tänne tehtyä tuollaisen keksinnön ja päiväsi on pelstettu.
En voi kun ihailla, että joku on löytänyt ehdottoman totuuden. Itselleni on käynyt kokemuksen karttuessa juuri päinvastoin. Ei hajuakaan ehdottomasta totuudesta.
Katsokaa nyt tuo ”Sijoitushorisontti 90 vuotta” Kari Kangas, YouTube. Siinä on miljardin euron ja sadantuhannen hehtaarin sijoitusrahaston näkemys metsätaloudesta. Minusta Kari Kankaalla on terve näkemys aiheesta ja tuon laaja-alaisempaa kokemusta on vaikea kuvitella. Rahaston kulut ovat todellisia kuluja, kun omaa työpanosta ei ole. Riskitekijän kokemisen erilaisuutta jäin pohtimaan, kun toinen allokoi rahastoon sijoittajien varaoja ja toinen omia varojaan.
Muutenkin tuo Metsänomistaja podcast formaatti on asiallinen. Siinä hyvin erilaiset toimijat esittelevät toimintaansa, eikä se ole sellaista lapsellista vänkäämistä ja räyhäämistä mitä keskustelu täällä on.
Tällainenko keskustelu on rakentaavaa ja asiallista? Kun henkilöllä on pohjois-Suomessa useita tuhansia hehtaareja jänkhiä ja muuta sikäläistä, muilla voitolla haalittujen alueitten metsänkasvatus voi olla aivan lekkeripeliä. Viisivuotiaat hiekkalaatikolla voi käyttäytyä näin – ei aikuiset ihmiset.
Aj ” Todennäköisesti harvaksi hakkaaminen aiheuttaa niin suuret puuntuotoksen tappiot että summa kohoaa suuremmaksi kuin aukkohakkaajan alkuinvestointi ja taimien kasvatus.”
Näiden keskustelujen iso ongelma on Aj harhaanjohtava yleistys. Mikä onnistuu ja on perusteltua toisaalla ei todellakaan ole sitä toisissa olosuhteissa.
Yksiselitteisiä totuuksia on vähän, jos ollenkaan. Todellinen ymmärrys on vielä aamuhämärissä, jos tuntee kovin paljon tietävänsä varmoja ja yleispäteviä totuuksia.
