Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Tuo oikea-aikaisuus on toki kaikki totta, mutta mitalin toisella puolella on kustannusten huomattavasti kantorahatuloja suurempi nousu, joka varsinkin näillä vain viidesosan tuottavilla alueilla tekee yhtälöstä hyvin ongelmallisen.
<p>Siitä on aikojen saatossa keskusteltu paljon, mitä metsien kanssa pitäisi tehdä – ja tullaan jatkossakin keskustelemaan, eikä valmista tule. Täälläkin keskustelua vaivaa se, että ajatellaan kysymykseen olevan olosuhteista riippumaton jokin yksi oikea yksinkertainen vastaus. Olosuhteet vaihtelevat Suomessakin metsätaloutta harjoitettavalla alueella tavattomasti. Hehtaarituotoissa on olosuhteista johtuen ainakin viisinkertainen ero. Lisäksi kasvatusaika on toisessa paikassa esim. kaksinkertainen. Tällä paremmalla paikalla saadakseen omansa pois alkuinvestointi pitää saada kymmenkertaisena takaisin. Huonommalla paikalla sataviisikymmentäkertaisena. Tähän ongelmavyyhtiin vielä lisätään mm. verotuksen ajalliset vaikutukset ollaan todella haasteellisten asioiden kanssa tekemisissä taloudellisessa mielessä, muista ajallisista riskeistä ja haasteista puhumattakaan. </p>
Emme tunne tulevaisuutta kymmenien vuosien päähän. Siksi ei ole perusteltua ottaa vahvoja ehdottomia kantoja. Olisin onnellinen mies, jos tietäisin varmuudella, kuinka minun olisi viisasta toimia esim. metsieni kanssa lapsenlasteni näkökulmasta. Kuten olen aiemminkin todennut, olemme kovin metsätaloudessa riippuvaisia siitä, mitä vientimaissa asiasta ajatellaan. Ylä-Lapin metsien puunostosta kieltäytyminen mainehaitan vuoksi kertoo juuri tästä markkinoiden voimasta.
<p>Tuolla Lapissa on paljon tekeillä uusia pienempiä siirtolinjoja tienvarsiin. Kysyin, että miksi ette kaiva niitä maahan. Vastaus. Jos joku parinkymmenen kilometrin mittainen maahan kaivettu siirtolinja sitten talvella kovalla pakkasella jostakin syystä pettää, niin ollaan vasta todella suurissa vaikeuksissa. Sähköä tarvitaan ja kun fossiilista joudutaan luopumaan, niin joudumme siitä aiheutuneet haitat vain hyväksymään, kun parempia vaihtoehtojakaan ei oikein ole. Valtakunnan verkkojen korvaukset tulisi tietysti olla oikeudenmukaisia. Tuulivoimaloista aiheutuvat linjat on oikeudenmukaista ottaa tavalla tai toisella tuulivoima-alueen korvausten piiriin.</p>
Tuo on jo melkoista propagandaa, että valtionlaiva olisi jonkun mielestä pitänyt kääntyä muutamassa kuukaudessa.
Valtionvarainministeriön virkamiehillä on melkoinen vastuu valtiontaloudesta. Jos siellä ei olla oikealla ammattiasenteella matkassa, niin ongelmiin vääjäämättä ajaudutaan. Poliitikot joutuvat kuitenkin viime kädessä turvautumaan talouden ammattilaisiin. Heidän (politiikkojen) kykynsä ovat tässä suhteessa parhaassakin tapauksessa rajalliset, heikompilahjaisista puhumattakaan. Hyvä kun kyetään edes omaa taloutta kunnialla hoitamaan. Sailaksia tarvittaisiin.
Markkinatalous ei ole ristiriidassa sääntelyn tai sääntöjen kanssa. Markkinataloutta ei voi päinvastoin olla ilman sääntöjä. Nallehan käsittelee sitäkin kysymystä. Siksi juuri pitäisi ymmärtää perusasiat, ettei joudu propagandan uhriksi.
Onnellisuus taas ei ole meidän ulkopuolella, vaan meissä sisällä. Varallisuuden määrä korreloi sitä huonosti. Melkein voisi väittää jopa niin, että mikä varallisuutta lisää, se tuskaa lisää. Joka rahaa rakastaa ei koskaan voi saada sitä tarpeeksi.
Jos me ajamme taloudellisesti menestyneet täältä pois, niin mitä jää jäljelle?
Minäkin katsoin tuon Esa Saarisen haastattelun. Vähän siitä tuli mieleen jonkun viisaan ihmettely, että kuinka nuo filosofit jaksaa päiväkausia pohtia jotakin asiaa, mistä ne eivät mitään ymmärrä.
Aika tavalla toisin on Nallen kohdalla. Yle areenassa osassa Virtasen taloushistoria Nalle käsittelee aihetta markkinatalouden synty. Siinä käsitelty pitäisi jokaisen sisäistää ja se pitäisi kuulua välttämättömänä osana peruskoulun oppimäärään. Siksi, että se antaa mahdollisuuden ajatella omallakin päällä, eikä ole propagandan vietävissä.
Vaihdantaan siirtyminen omavaraistaloudesta oli taloudellisen kehittymisen perusedellytys ja lähtökohta. Kaikki hyötyvät, kun vaihdannan kautta kutakin hyödykettä tekee se, jolla on siihen parhaat edellytykset.
Koen, että perinteistä käsitystä metsätaloudesta, vaivaa juuri tuo sama omavaraistalouden ongelma. Pitäisi ymmärtää vaihdannan tuomat mahdollisuudet. Tämä omavaraistalous on voimakkaassa ristiriidassa sen kanssa, että pääomaa on syytä pitää siellä missä se tuottaa parhaiten. Pidän hämmentävänä, että Metsälehdessäkin Riikilä kirjoittaa, että tämä vaihdanta on vain kunnianhimoisten tutkijoiden höpinää.
Se näissä veroasioissa pitäisi aina muistaa, että ennakkovero ja veronpidätys ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole veronmaksua, vaan veronmaksua varten pidätettyä rahaa. Veronmaksu määräytyy vasta vuosittaisen ”tilinpäätöksen” mukaan. Markinaaliveron käsite on myös syytä ymmärtää, kun prosenteista puhutaan. Nämä käsitteet tulisi jokaisen peruskoulun käyneen ymmärtää.
Olen kyllä vähän huolissani siitä, mitä ja minkälaisella asenteella lapsia peruskoulussa opetetaan. On vähän ongelmallista, kun vaihdevuosissa hikoileva, parisuhdekriisiä elävä opettaa hankalassa ja toisaalta ratkaisevassakin murrosvaiheessa olevia nuoria poikia. Se näkyy poikien syrjäytymisenä, joka on erittäin huolestuttavaa, kun testosteroni purkautuu väärällä tavalla.
Parempaa tätä vuotta!
