Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Edellisestä tällaisia määritelmiä: ”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus (lyhyesti jatkuva kasvatus) on metsänhoitoa ilman avohakkuuta. Metsää ei koskaan hakata täysin paljaaksi, vaan osa puustosta jätetään paikoilleen erilaisia tarkoituksia varten. Yksi niistä on siemenen tuottaminen, jotta metsään syntyy luontaisesti
taimia eikä niitä tarvitse istuttaa”Minustakin tuli nyt tuolla määritelmällä monissa kohteissa jatkuvan kasvatuksen harjoittaja.
Minusta, jos kertaa Suomen itsenäisyyden aikaista tarinaa, niin on meillä aikamoinen varjelus ollut maailman myrskyissä.
Täällä mutustellaan nyt vähän liian suurissa saappaissa. Lähes kaikkia päätöksiä voidaan jälkeenpäin arvostella enemmän tai vähemmän ja sitä kutsutaan jälkiviisaudeksi.
Pitää muistaa, että päätöksiä joudutaan aina tekemään päätöksentekohetken tiedon varassa.
Se Naukka riippuu mm. tuulipuiston maanomistajien ahneudesta.
Eräässä tuulivoimayhtiö maksaa siirtolinjasta esim. 4000 euroa/ha lunastuskorvauksen lisäksi ja toinen esim. 2000 euroa /ha ja sen lisäksi saa vuosittaista vuokraa puolet tuulipuiston hehtaarikohtaisesta korvauksesta. Minulta saa rakentaa joka ainoan hehtaarin siirtolinjoja täyteen tuolla paljaan maan korvauksella, HETI.
Se on tietysti vähän surullista, kun Visa on niin kova laskumies, että osaa lonkalta paremmin laskea näiden kannattavuuden, verrattuna niihin tomppeleihin, jotka näistä päätöksiä tekevät.
Näistä siirtolinjakorvauksistahan käydään yhteiskunnankin taholta muutoskeskustelua.
Kirjoitin Visa Tuulipuiston ja kantaverkon välisistä linjoista, en kantaverkoista. Eikä uutta kantaverkkoa nyt kovin paljon ole vielä tuulivoiman takia rakennettu.
Kai Nostokoukku nyt sen ymmärtää, ettei 8 MW:n voimaloita voi laittaa talon nurkalle pyörimään, mm. ääni ja välkevaikutusten takia. Monissa kunnissa vaatimus on esim. 2 km vakituisesta asunnosta voimalaan. Sen vuoksi esim. Saksassa tuulipuistot ovat pieniä muutaman voimalan puistoja.
Siirtolinjakysymys on Nostokoukku järjestelykysymys. Sille voidaan maksaa lunastuskorvauksen lisäksi hehtaarikorvaus ja se voi olla osa tuulipuistoa tai joku vuosittainen hehtaarikorvaus. Yhtiöiden kannattaa se hoitaa, niin saavat sopimukset linjasta ilman valituksia ja kaikki ovat tyytyväisiä.
Isot ydinvoimalat ovat myös ongelmallisia säätövoiman takia. Jos iso laitos putoaa verkosta vian takia, niin tulee myös iso säätövoimaongelma. Eikä ydinvoimalaitokset ongelmattomia muutenkaan ole. Siitähän on esimerkkejä.
Se on selvää, että kaikki tuuli- ja aurinkovoimahankkeet eivät toteudu. Halvimmat vuokrasopimukset yhtiöt tietysti tekevät ensin. Vuokramarkkina on ollut voimakkaassa murroksessa.
Vedyn tekemisessä vedestä ymmärtääkseni syntyy iso määrä hukkalämpöä, jonka voi pukata kaukolämpöverkkoon.
Kukas se kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Mutta, mutta pidätkö sinä Nostokoukku nyt kuitenkin näitä miljardi-investoijia hieman liian tyhminä.
Höh, en minä Tolopainen äkkiseltään löytänyt pilkkuvirhettä. Valon nopeus toiseen on 9 x 10 potenssiin 16 eli näin monta Ws = kg x m toiseen /sekuntti toiseeen. Se kun jaetaan luvulla 1000 = kWs ja edelleen jaetaan 3600 = kWh
Älä per…! Millähän kohtaa kohtaa? Äkkiseltään tietenkin voi noiden nollien kanssa narahtaa. 300 000 000 m/s toiseen on 9 x 10 potessiin 16 eli kg m toiseen /sekunttia toiseen eli Ws ja se jaettuna tuhannella, kW = 1000 W ja tunnissa on 3600 sekunttia eli edelleen jaetaan 3600:lla, niin saadaan kWh.