Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Isot pojat ovat asialla Nostokoukku. Vety jalostetaan helpommin kuljetettavaan muotoon ja laivataan konteissa Saksaan tässä tapauksessa. Saksanpojat tarvitsevat jostakin energiaa ja vihreää sellaista.
Sopimuksissa Visa yleensä myös sähkön hinnasta riippumaton takuuvuokra esim. 8000 euroa / MW myllyn tehon mukaan, joka 8 MW;n myllyllä esim. 64.000 euroa /vuosi. Sähkön hinnan minimiksi sovitaan esim. sähköpörssin Nordpool. Myllyt ovat tehneet kovia voittoja, kun pörssisähkö on ollut tapissa. Myllyjen luvitusprosessi kestää yleensä vuosia. Helposti jopa melkein 10 vuotta.
Pieni laskelma, epäilevälle Tuomaalle. Lukeminen kannattaa aina ja vähän laskeminenkin.
Uudet myllyt ovat luokkaa 8 MW. Tällainen mylly tuottaa 35% hyötysuhteella luokkaa miljoona euroa sähkönhinnalla 40 e / MWh eli 4 senttiä/kWh.
Sähkön hintaan perustuva kilpailututtu vuosivuokra on nykyään esim. 7,5% eli 75.000 euroa / vuosi / mylly. Puiston koko on kertaluokkaa 100 ha / mylly tai vähän yli. Uusien myllyjen käyttöiäksi lasketaan n. 35 vuotta.
Jos ajatellaan että inflaatio olisi 3 % ja tallettamalla nämä saatavat vuokrarahat aina nimellisellä korolla 4 % 35 vuoden ajaksi, niin tilillä olisi 35 vuoden kuluttua luokkaa 6.500.000 euroa.
Epäilevän Tuomaan kannatta näin toimia, jos ei luota mihinkään vakuuteen, niin saa myllyn ainakin purettua ja ehkä vähän suolarahaa lapsille tai lapsenlapsille.
Kaupunkiin jossa punkkaan, on tulossa 1.2 miljardin vetyhanke. Vety tuotetaan konteissa. Kontteja sitten laitetaan halliin niin pitkä rivi, mitä kulloinenkin kapasiteetti halutaan olevan. Muutama tuulimylly ja aurinkokenno pitää olla tuotakin laitosta pyörittämään. Hukkalämpöä vedyn tekemisessä syntyy, jolla saadaan piiiitkän rivin torppia lämpimäksi.
Maanomistajan pitää Gla sijoittaa tuottavasti kaikki tuulivoimasta saamansa vuokrarahat, että pystyy sitten kolmenkymmenen vuoden kuluttua purkamaan myllyt. Eikö olekin ala-arvoista liiketoimintaa – konkurssi tulee ja maisemat vain pilaantuu.
Toisaalta ensin niitä myllyjä vihataan, sitten niihin totutaan osana maisemaa ja sitten niistä tullaan riippuvaiseksi, kun on pakko.
Valtio velkaantuu kovaa vauhtia, eikä näköpiirissä ole ainakaan ilman todella tuskallisia ja kapinoita aiheuttavia rajuja leikkauksia minkäänlaista muutosta. Meillä vain yksinkertaisesti on aivan liian korkea elintaso. Hullu mies Huittisista – syö enemmän kuin tienaa. Pitäisi olla tiukasti perustuslaissa rajoite, että menot eivät voi olla missään tilanteessa paria prosenttia ( inflaation verran) vuosittaisia tuloja suuremmat neljän vuoden aikajanalla eli vaalikauden mittaisella aikavälillä.
Jos tänne halutaan tuuli- ja aurinkovoimaan sekä vetytalouteen investoida, niin älkää nyt luoja paratkoon vastustako sitä. Ainakaan ne, jotka ovat vaatimassa yhteiskunnalta vielä jotakin lisää.
No aikuisten oikeasti Gla, myllyille vaaditaan sopimuksissa indeksiin sidotut purkuvakuudet. Esim. nykyrahassa 150. 000 euroa / masiina.
Jos metsänomistaja pyrkii mehtäukko parhaaseen taloudelliseen tulokseen metsänhoidollaan, niin se on myös kansantalouden edun mukaista, eikä päinvastoin.
Siihen on hankala löytää perusteita, että metsänomistajan joku pienempi tulostavoite olisi paremmin kansantalouden edun mukaista. Missä sellaisia kansantaloustieteilijöitä löytyy? Puunajuri saa tietysti esittää asiasta minkälaisia käsityksiä tahansa, mielipiteenvapaus kun on.
Eikä tässä nyt mitään rikollisia ja lainrikkojia olla, jos pitkän elämän aikana on tullut puolenkymmentä ylinopeussakkoa ja pari parkkisakkoa. Enkä ole mitään lakien rikkomista täällä esittänyt, viimeiseen muutokseen toki pyrin vaikuttamaan.
Minusta olen yrittänyt Gla päinvastoin sanoa, että en tiedä mikä on oikea ratkaisu. Siksikin olen yrittänyt ajaa omistajan oikeutta päättää. Täälläkin aika usein sitä päätösvaltaa haluttaisiin kaventaa. Niin olosuhteet metsässä kuin sen omistajallakin ovat niin tavattoman erilaisia.
Siitä toki olen ollut vakuuttunut, että taloudellisessa mielessä nettotuoton nykyarvoa tavoitellaan. Se johtaa minulla myös lähes poikkeuksetta männikössä ensiharvennuksen jälkeisiin yläharvennuksiin. Yritin laittaa siitä kuvankin kohteesta Ranualla, jossa metsurikaverin kanssa käytiin parikymmentä vuotta manuhakkuuna tekemässä tällainen, kun muuten ei olisi oikein onnistunut. vanhojen pinttyneiden periaatteiden vuoksi.
Kun on aika paljon tullut seurattua männyn uudistumista siemenestä, niin komeimmat sirkkataimet eivät synny siihen raakaan kivennäismaahan vaan kivennäismaan ja turpeen rajakohtiin, jossa on vielä vähän kuoriutunutta turvetta. Kun on näitä karuja kankaita, jossa kuntta on lähes olematon, niin muokkaus on turha toimenpide.
Yksityisajattelu (tai oikeastaan ajattelu) nähdään metsäalalla vieläkin paheksuttavana. (En kehdannut tehdä siitä uutta aihetta.)
Kun aloitin tätä harrastelua, niin piti hattu kourassa mennä metsänhoitoyhdistyksestä pyytämään leimausta. Laki oli käytännössä Tapion suositukset.
Vieläkään osa metsänomistajista ei haluaisi hyväksyä sitä, että metsänomistaja itse päättää omaisuudestaan, oman taloudellisen tai muun syyn takia, jota suuresti hämmästelen. Sen ymmärrän, että vihreät paheksuu, mutta että metsänomistajat. Jos joku haluaa jatkuvaa kasvatusta, niin sekin on paheksuttavaa. Jos uudistan Lapissa kuivaa kangasta luontaisesti, niin joidenkin mielestä sekin olisi pitänyt aurata metrin syviin vakoihin tai ainakin jotakin sille olisi pitänyt ehdottomasti tehdä, vaikka käytännössä on aika tavalla yhdentekevää päätehakataanko tuo seuraavan kerran 2110 vai 2115. Mikään vesakoituminen jne. kun ei ole minkäänlainen ongelma jne.
Nettotuoton nykyarvon tavoittelu on valtaosalle täysin tuntematon käsite ja suorastaan paheksuttava ajatus.
Pidän auktoriteettikammoisena ehdottaman tärkeänä Matomäen ajatusta, että ”asiat pitää käydä omassakin päässä.”
Kyllä huomasin kuvan ja kommentoinkin. Laitan muutamia kuvia Lapin kierrokseltani ehdittyäni, kun olen niistä täällä kertonut.
Minusta on vähän surullista, että metsänkasvatuksen taloudellisista kysymyksistä keskustelu koetaan tuollaiseksi möröksi. Kyse on pitkäjännitteisestä ja moniulotteisesta toiminnasta, eikä sitä tietenkään tehdä äkillisten korko- ja inflaatiovaihteluiden tahdittamana.
Uuden metsän perustaminen on eittämättä tärkeä vaihe, mutta se on myös homman taloudellinen akilleen kantapää pitkän odotuksen vuoksi ja joka sekin pitää kyetä käsittelemään.
Asuntovertaus on sikäli hieman ontuva, että metsä uudistuvat luontaisestikin. Joskus paremmin ja joskus huonommin. Jos sinä remontoit asuntoa, niin ajatus varmaankin on, että saat sen korkoineen takaisin. Katsotaan nyt saanko niistä luontaisesti uudistuneista Lapin kohteista kuvia tänne.
Meillähän metsien on uudistuttava, tavalla tai toisella määräajassa. Joskus kannattaa panostaa enemmän ja joskus vähemmän. Minulla uudistaminen ei tällä hetkellä näyttele juuri minkäänlaista roolia, kun päätehakkuukohteita on varsin rajallisesti. Odotetaan nyt ihan rauhassa sodan loppumista ja tukin hinnan nousua.
UPM antoi juuri kymppitonnin minullekin sitä nollakorkoista rahaa (bonuksina), jonka voi käyttää vain metsänhoitoon. Sillä on hyvä alkaa tehdä Metkakohteita ja poistaa ylimääräisiä puita taimikoista ja nuorista metsistä ja sitä riittää.
