Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Jos kuvitteellisesti korko olisi 10%, niin missä Gla Suomessa on sellaista metsää, että tuollainen investointi olisi käytännössä kannattavaa. Vain lannoituksissa suurista koroista edes puhutaan.
Mitä se sellainen nettonykyarvon laskenta olisi Visa, ellei se ottaisi kaikkia huomioon. Investointi keinolliseen metsänuudistamiseen on kannattava tai se ei ole. Yhtä vastausta, että se olisi kaikissa tapauksissa taloudellisesti kannattavaa, ei todellakaan ole. Kait sinä nyt ymmärrät, että jos muualta saa vastaavalla riskillä viisinkertaisesti sen mitä metsän uudistamiseen laittamalla, niin se on kannattavampaa, vaikka metsässä ei koskaan kasvaisi yhtäkään risua.
Enkä minä ole sitä mieltä, että metsään investointi ei olisi kannattavaa. Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava. Yritin lähettää tänne kuvia Lapista mm. erilaisista luontaisista uudistamisista, mutta en jostakin syystä onnistunut.
Mehtäukko: ”Jos tekijältä puuttuu työhön selkeä tietotaito ja näkemys…”
Näillä tällaisilla määrittelyillä, kuten tietotaito ja näkemys, on vaikea laskea yhtään mitään. Kukin käsittää ne omalla tavallaan.
Jos toinen puhuu luvuista ja toinen tietotaidosta ja näkemyksestä, niin keskustelut eivät kohtaa toisiaan millään tavalla
En voi sille mitään, että maailma on tällainen ja siellä vallitsee tällaiset talouden lainalaisuudet. Joudun tämän todellisuuden vain hyväksymään ja harkitsemaan ja arvioimaan toimiani sen mukaisesti, joihin voin vaikuttaa.
Siksi joudun hyväksymään myös sen tosiasian, että korkea korko ja kalliit keinolliset uudistamiskustannukset johtaa vääjäämättä luontaisiin menetelmiin, mitä ne sitten onkin. Paikalliset olosuhteet tietysti vaihtelevat suuresti. No, männiköissä se on hyvin yksinkertaista, koska mänty uudistuakseen luontaisesti vaatii lähes poikkeuksetta hyvin harvan ison puuston (siemenpuuston), joka käytännössä puolestaan johtaa jaksolliseen menettelyyn ja yleensä myös taloudellisesti, sen koron vuoksi, yläharvennuksiin.
On turha etsiä yhtä vastausta kysymykseen, johon ei ole yhtä vastausta, tai ainakaan se ei ole tiedossamme. Se ei johda mihinkään. Tulevaisuus on tuntematon, realiteetit ihmisillä ovat kovin erilaisia.
Jollakin perusteella niitä päätöksiä on kunkin tehtävä. Voimme kuitenkin selvittää, tai ehkä oikeammin tukeutua tutkittuun tietoon, millä reunaehdoilla tilanne on tämä tai tämä ja sen perusteella tehdä omia johtopäätöksiä.
Rahalla on hintansa. Jos menette pankista kysymää lainaa, niin ne kertovat rahan hinnan, eli sen minkälaista korkoa sinun on maksettava.
Kysymys metsätalouden korosta on minusta hyvin yksinkertainen ja siksi on ollut vaikea ymmärtää aiheesta syntynyttä keskustelua. Jokainen joutuu tykönään miettimään, omista lähtökohdistaan, kuinka kallista rahaa sinne metsään kannattaa investoida, jos haluaa saada rahansa korkoineen siltä takaisin. Se lienee kaikessa taloudenpidossa lähtökohta investoinneille.
Kun on seurannut näitä Ruotsalaisen kansanpuolueen enemmistöisiä kuntia, niin siellä ”rasismi” on ollut käsin kosketeltavaa. On pidetty kynsin ja hampain kiinni siitä, että ei menetettäisi enemmistöä. Se on johtanut myös näivettymiseen, vaikka ulkoiset edellytykset olisivat olleet mihin vain.
Joten kyseenalaista on heiltäkin tämä ensimmäisen kiven heittäminen.
Katkeruus kaikkea kohtaan ei ole häävi matkakumppani, jos se kaiken aikaa on seurana, eikä kykene tyytymään osaansa. Tosi surullista. Tasan ei täällä käy onnen lahjat, eikä sille mitään mahda.
Linkolan Pentille lapset laittoivat värsyn, kun matkaat tuonelaan, lipuu purtesi viimein myötävirtaan. Hänellä oli sentään joku näkemys kriittisyydelle.
Pitää yrittää vääntää sellaista, mille voi jotakin itse tehdä, eikä sellaista, mille ei mitään mahda ja osata erottaa kummasta on kulloinkin kysymys.
Meidän elintaso on täällä viennistä tavattoman riippuvainen maa. Ponttinsa on Linkolavainaankin ajatuksilla, mutta suunta ei ainakaan toistaiseksi näytä sinne massoilla kääntyneen.
Fossiilisia meillä ei ole, mutta aurinko sentään ainakin kesäisin paistaa ja tuultakin riittää myllyjen tarpeisiin. Vaatimuksetkin tuulivoiman tekemiseen on kohtalaisen kovat. Pöyryllä riittää hommia äänien ja välkkeiden kanssa. Energian varastointi kun vielä saadaan hyvälle mallille, niin parempia vaihtoehtoja odotellessa asiat ovat kohtuullisen hyvin.
Mielenkiintoista on politikointi. Kai nyt jokainen on havainnut persujen kielenkäytön. Ei se nyt luoja paratkoon voi olla takiaispuolueellekaan mikään uusi asia.
Eikö olisi syytä alkaa hoitaa oikeita asioita, eikä yrittää peittää niitä vuosikymmenten takaisilla paskan jauhamisilla. Oikeita ongelmia on ihan riittävästi ja kansa antoi persuille tuollaisen kannatuksen (moninkertaisen takiaispuolueeseen nähden) ja pulinat pois.
