Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Harakka todellakin on viisas lintu.
Pikkupoikana variksilla ja harakoilla haudotettiin keväisin kananpoikia. Varis piti hyvää huolta kuoriutuvista untuvikoista, mutta harakka pudotti ne helposti pesästä, jos ei heti kuoriutumisen jälkeen hakenut niitä pois pesästä.
Vahinkoakin joskus tehtiin, jos variksen pesä oli korkeassa, alhaalta oksittomassa männyssä ja runkoon naulattiin laudanpätkät kiipeämisen helpottamiseksi.
Isäni tapasi kommentoida, että kenenkään ei nuorelle parille pitäisi vuokrata minkäänlaista asuntoa, koska näin heistä tulee vain katkeria kommunisteja.
Jos ikääntynyttä metsäammattilaista vaivaa nyt tällainen vasemmistolainen katkeruus, olisi peiliin kurkkaamisen paikka. Taloudellinen ymmärrys on ollut aamuhämärissä, jos oma metsänomistus on jäänyt hankkimatta ja siitä on nyt kivuliaita ajatuksia.
Pieneksi vihjeeksi nostokoukullekin, vaikka sinulla muuten on aivan terveitä ajatuksia.
Voitko Gla tehdä Orpon porukalle lähetettävän tekstin sorkkaeläinpolitiikasta ja sen korjausehdotuksen.
Liittäisin sen mielelläni mukaan omaan mm. verotusta koskevaan osaan.
Tee siinä sitten pitkäjänteistä metsänhoitoa, kun perimistilanteessa perijällä myynti pohjineen pois näyttää taloudellisesti järkevimmältä vaihtoehdolta. Veroseuraamuksissa 30 % ero.
Metsäverotus on ollut ja on edelleen suoraan Hölmölästä. Takavuosina toinen maksoi 100% tulosta veroa ja toinen ei prosenttiakaan ja sai muitakin veroja anteeksi. Perintöverosäännökset ilman sukupolvenvaihdoshuojennusta on aivan yhtä hölmöjä. Kaikki häviävät!
Omistusrakenne vaatisi huomiota. Ei ole järkevää, että omistus on pirstoutunut ja asiasta kiinnostumattomilla ja vanhuksilla. Aivan älytön on sukupolvenvaihdoshuojennuksen perustuminen johonkin pieneen maatalousmaatilkkuun.
Metsätalous on ylisukupolvista touhua, järkevän tilakokonaisuuden siirtäminen seuraavalle sukupolvelle vaatisi peltomaatilkun. Ellei peltomaatilkun kanssa lähde leikkimään, josta ei yhteiskunnankaan näkökulmasta ole mitään järkeä, myynti perintöverokannalla metsät pois tulee taloudelliseksi vaihtoehdoksi. Yhteiskunta ei perintöverohuojennuksessa häviä mitään. Päinvastoin, kun puunmyynnistä on maksettava 30/34 veroa ilman metsävähennystä.
Järkevää olisi, että meillä olisi metsätalouteen erikoistuneita metsätalousyrittäjiä. Sitä pitäisi mieluummin tukea, kuin lyödä korvalle, josta häviää myös yhteiskunta verotuloina eikä kannusta pitkäjännitteiseen metsänhoitoon.
Hallitusta muodostava puolue ei minulta kysynyt, mutta ko. puolueen valitut edustajat tulevat saamaan sähköpostia. Jotain on yritettävä tehdä, kun ne eivät tee, joiden asiaa pitäisi hoitaa.
Jokohan Tamperelainen on exceliin rakentanut yhtälö, koka kertoo kuinka jobbarin käy, kun ostaa metsän, haakka puut pois ja myy maapohjan. Paljonko puista pitää saada, että saa edes omansa pois. Kun tietää metsätilan hankintahinnan ja arvio paljaasta maasta saatavan myyntihinnan, niin yhtälöön jää enää yksi tuntematon eli se, paljonko puista pitää saada, että saa omansa pois.
Pieni eikä mikään rakettitieteen vaiva, joka kertoo, että Mutu on usein aika petollinen kaveri.
Tappioilla ei voi rikastua.
Veroilmoituksessa on muutama virke, joka aika yksiselitteisesti kertoo metsävähennyksen tarinan ja jonka minusta jokaisen metsänomistajan on syytä lukea.
Suorastaan yllättävää, kun oli vielä niin paljon tolkun ihmisiä, jotka ymmärtävät, että raha pitää ensin tienata enneunkuin sitä voi käyttää.
Täytteeksi Kd ja Rkp. Rkp:lle on täysin yhdentekevää onko oppositiossa vai hallituksessa kannatuksen näkökulmasta, koska se on vakio. Se tietysti tarkoittaa, että kannatta olla hallituksessa, koska sieltä voi vaikuttaa ja näinhän on melkein poikkeuksetta ollutkin. Kd sopii hyvin kuvioon.
Nyt meni Tamperelainen ohi, kovaa ja korkealta.
Jollakin se tilakauppa pitää rahoittaa. Muu johtaa vähän samanlaiseen älyvapaaseen keskusteluun, kuin alvilla tienaaminen
Jotta saisi omansa pois, niin ensin pitäisi saada verojen jälkeen puista tuo 104.200 eli puunmyyntituloja 158.000. Missä Tamperelainen sellaisia metsiä myydään? Sadantuhannen metsän, jonka puun myynnillä pitäisi kattaa em. ostohinta, paljaan maan hinta on jotakin aivan muuta kuin 20.000.
Metsien omistusrakenteeseen ennen muuta huomiota tulisi kiinnittää.
Ikäihmisten ja pirstoutunut omistajatrakenne on ongelma, joka vaatisi huomiota. Perusasia pitäisi saada ensin kuntoon. Kaivattaisiin kipeästi samaa kehitystä kuin maatalouspuolellakin. Kunnollisen kokoisia metsätilakokonaisuuksia, joita hoitaisivat metsänhoitoon erikoistuneet metsätalousyrittäjät.
On käsittämätöntä, että tällaista kehitystä halutaan mieluummin rangaista. (esim perintöverohuojennus) Metsätalouden harjoittajaa ei haluta nähdä yrittäjänä.
Tamperelainen: ”Jobbarit ei veroja maksa-Ensin myydäään puusto,sitteen maapohjat.Saldo näyttää tappiota ja metsäväennyskin hukkuu tappioihin.”
Mitähän Tamperelainen mahtaa tarkoittaa?
Edes puiden hakkuuarvolla ei metsää saa markkinoilta ostaa, puhumattakaan verojen jälkeisellä hinnalla. Puun myynnistä 30/34%, varainsiirtovero 4%. Jos käyttää metsävähennystä, niin se lankeaa maksettavaksi maapohja myytäessä ja uudesta kaupasta seuraa taas varainsiirtovero.
Lähiomaiselle voisi mydä, ettei voitosta veroa, eikä metsävähennys tuloudu, mutta on omistettava vähintään 10 vuotta ja ostajan vähintään 5 vuotta.
Olisi oikein mielenkiintoista kuulla Tamperelaiselta, mitä hän mahtaa tarkoittaa ja kuinka tuollaisella toiminnalla voi rikastua. Se oli mahdollista verotuksen siirtymäaikana, mutta ne ajat ovat jo kaukana takana.
