Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Gla: ”Voitko määritellä usein siteeraamasi ”puuntuotannon maksimoinnin”?” Miten sitä nyt kulloinkin ilmaistaan. Esim. suurin mahdollinen kestävä hakkuumäärä, tai maapohjan kasvupotenttiaalin täysi hyödyntäminen jne.
Hyvä kysymys!
Mitä me metsänhoidolla tavoittelemme? Mitä sinä tavoittelet? Tavoittelemmeko määrän tuottamista vai tavoittelemmeko kannattavuutta. Sehän on Tahvosenkin lausunnon taustalla. Niin metsänomistajan kuin kansantaoudenkin näkökulmasta taloustieteen mukaan pitäisi tavoitella kannattavuutta. Jos määrän tuottaminen alkaa rajoittaa kannattavuutta, niin silloin tavoite ei ole kannttavuus, vaan määrän tuottaminen ja se tarkoittaa eri olosuhteissa hyvin erilaisia asioita.
Sinäkin uuden metsän ostamista pohtiessasi pyrit selvittämään nettonykyarvon – näin olen ymmärtänyt. Jos maapohjan, taimikon arvoja ja odotusarvokertoimia katsotaan Tapion taskukirjasta, niin kyllä pitäisi tietää, millä korolla arvoihin on päädytty. On mieltä vailla, jos Lapissa maapohjan arvoa lakettaessa käytetään eri korkoa kuin Etelä-Suomessa jne. Kuitenkin jostakin minulle käsittämättömästä syystä näet Gla metsänhoitoon investoinnin eri tavalla, vaikka täsmälleen samasta asiasta on taloudellisessa mielessä kyse. Olen ymmärtänyt sinun voimakkaasti korostavan massan tuottamisen tärkeyttä. Aika näyttää, mihin tämä hiilikysymys meitä ajaa metsänhoidossa kannatavuudenkin suhteen.
Tulevaisuutta emme tunne, mutta ei meidän kuitenkaan pidä liioitella nettonykyarvoa laskettaessa kaukana tulevaisuudessa olevaa virhearviota. Mitä kauempana virhearvio on, niin sen pienempihän on myös sen vaikutus nettonykyarvoon. Ei taloustieteissä tunneta mitää muuta parempaakaan tapaa.
Kun minäkin katson esim. metsään.fi palvelusta jonkun kuvion päätehakkuuehdotusta, niin pitäisihän minun tietää, mihin tällainen johtopäätös perustuu. Mikä on johtopäätöksen taustalla (mihin korkonäkemykseen johtopäätös perustuu jne.) vai pitäiskö minun vain sokeasti luottaa. Täytyisihän minun tietää esim. kuvion suhteellinen arvokasvu, että voisin sitä verrata omaan korkonäkemykseen tai -tilanteeseeni. Kannatavuus on metsätaloudessa ongelmallinen kysymys, johon on hankala löytää yhtä vastausta.
Tapion ohjeet ovat aktiivi metsänomistajaaikanani olleet aika moisessa muutoksessa ja hyvin todennäköisesti muutos on ennemmin pysyvä kuin lopullinen totuus. Kun muistaa niitä vääntöjä aiheesta Tapionkin suhteen parikymmentä vuotta sitten, niin muutoksen tausta on ollut raju. On todella haasteellista ennustaa ja varsinkaan tietää, mitä esim. tämä ilmastonmuutos tuo vielä tullessaan.
Kun joku tekee puolestasi johtopäätöksiä, niin oleellista olisi tietää ja nähdä mitä on johtopäätösten taustalla, mitä ymmärsin derHorstinkin edellä tarkoittavan. Esim. Tahvonen edellä olevassa linkissä esitti taloustieteilijänä rajua kritiikkiä puuntuotoksen maksimointipyrkimyksestä. Vapaasti muistettuna: ”Se lisää puunostajien voittoja, vähentää puunmyyjien nettokantorahatuloja ja pienentää kansantalouden ylijäämää.”
Eittämättä on tietenkin hyvä, että suosituksia on ja niitä tehdään. Ei keskimääräisen metsätilan omistajalla ole edellytyksiä, ellei erityistä aktiivisuutta ole, perehtyä kovin syvällisesti aiheeseen. Jonka hyvin ymmärtää, sillä sellaisella metsänomistuksella on aika pieni taloudellinen merkitys keskimääräiseen tulotasoon suhteutettuna.
Osuva on myös Tahvosen kommentti, että ”varmat vastaukset ovat luultavasti vääriä!” Jos ja kun näin on, on syytä suhtautua avoimin mielin erilaisiin näkökantoihin.
Hieskoivu on yhtä hyvä euron puu kuin mäny ja kuusikin. Ilman hirviä voisi männikössä olla joskus jopa parempi laaduttaja.
En ole millään muotoa AJ jatkuvan kasvatuksen puolesta puhuja. Edellä yritin sanoa, että sinäkin olet ottanut vaihtoehtoiset tuotot huomioon myymällä metsää pohjineen, vaikka kaikki edellytykset hyvään tuottoon kaiketi oli kunnossa. Lainan korko on ollut pieni, vakuudet ovat olleet kunnossaa jne. Aivan sama taloudellinen lainalaisuus koskee myös metsänhoitoa, hakkuuta jne. Se on se villakoiran ydin, mihin olen ottanut kantaa. Puunuotoksen suhteen näkemyserot ovat markinaalisia.
AJ edellä: ”Jos pitää metsästä saatavaa tuottoa liian huonona, niin ehkä rahat voi sitten sijoittaa muualle.”
Ei millään pahalla AJ. Olet saanut runsaasti opetusta metsäalasta. Olet eittämättä aiheesta intoa piukassa ja haluat neuvoa metsänomistajia, kuinka pitää toimia. Kuten asian ilmaisit, ME Puuki, Timppa, mehtäukko jne. omaamme parhaan tiedon aiheesta. Kuitenkaan et ole ”pystynyt” perintömetsiäsikään pitämään eli tuotto on ollut liian huono, kuten asian edellä ilmaiset – ja vielä tuolla alueella?!
Jos yrität tehdä heinittyneestä hieskoivuvesakosta mallikelpoisen havupuutaimikon, niin ei Gla ole pienintäkään epäillystä siitä, että se on helvetin työn takana. Palkkaväellä tehtynä taloudellisesti tietysti täysin älytön puuha. Vaikka täystiheisiin taimikoihin tietysti pyritään, niin pitää kuitenkin ymmärtää, että taimikkona harvalta vaikuttavassa havupuustossa loppukasvatuksessa puita on kuitenkin ihan riittävästi ja kun niistä ensiharvennuspuista saa vain sen euron. Omalla kohdallani päällimmäinen ongelma on kaiken aikaa ollut, millä ihmeellä saisi mukavasti poistettua älyttömästi lisääntyneen puiden liian suuren lukumäärän.
Jos täällä keskusteltaisiin puuntuotoksesta, niin keskustelu olisi varsin sopuisaa ja yksituumaista. Jos puuntuotokseen pyritään se tarkoittanee yleensä avohakuuta ja tehokasta metsänviljelyä, alaharvennuksia, ojituksia, lannoituksia, oikeaaikaisia taimikonhoitoja ja harvennuksia jne.
Mutta jos aletaan keskustelemaan taloudellisesta kannattavuudesta ja taloustieteistä, niin ollankin jo heikoilla jäillä ja perusteltu näkemys voi ollakin melkein mikä tahansa.
Keskustelu on tällaista, kun toinen inttää aidasta ja toinen aidan seipäistä. Väitellään, eikä asiat enää milllään tasolla voikaan kohdata toisiaan.
Ihanko totta Aj. ”Jos pitää metsästä saatavaa tuottoa liian huonona, niin ehkä rahat voi sitten sijoittaa muualle.” Tuoko on tutkijan vastaus ongelmaan?
Uskomatonta AJ. Taloudellisesti metsää kannatta hoitaa tietysti siten, että ottaa vaihtoehtoiset tuotot huomioon. Katsotko AJ, että pikavippikorkoja maksavan kannattaa pitää prosentin kasvavaa metsää pystyssä. Sama koskee tietysti kaikkea metsänhoidossa. Metsää on hoidettava vanhojen kaavojen mukaan, vaikka se olisi taloudellisessa mielessä päin … Kelaa nyt vähän!
En minä ole Gla lukenut noita kaikkia sinun esittämiäsi tutkijoiden kummallisuuksia, joita sinä kaivelet ja väität sen perusteella kaiken muukin olevan harhaanjohtavaa. Jos sinulla on noin vakuuttava käsitys omasta ymmärryksestäsi, niin olet aivan väärällä paikalla.
Tahvonen on taloustieteilijä ja jos olet Gla vaivautunut kuuntelemaan edellä esitetyn linkin hänen esityksestään, jossa hän hyvin seikkaperäisesti kertoo ryhmänsä tutkimuksesta ja siitä mihin se perustuu – myös tutkimukseen liittyvistä ongelmista. En minä voi asiaa sinulle tietenkään enempää mitenkään valaista. Hän mm. juuri päinvastoin, mitä Puuki edellä esittää, että taloustieteen näkökulmasta kannattavuutta ei voi laskea lukuisilla eri tavoilla. Periaatteet ovat Tahvosella vakuuttavia. Jos ekologiset mallit ovat vajavaisia, niin niihin on panostettava. Pukkalan esityksessä on eittämättä paljon erinomaista, järkeenkäypää asiaa, jonka kannatta otta huomioon kasvatti metsää sitten jatkuvasti tai jaksollisesti. Kaikkeen kuitenkin saa ja pitääkin suhtautua kriittisesti. Kuten edellä kirjoitin, pitää osata se hyvä ottaa ja loput jättää, eli asiat pitää käydä omassakin päässä.
Kuten edellä kirjoitin, kaikki kulminoituu siihen, otetaanko vaihtoehtoiset tuotot huomioon vai eikö oteta. Olen todella hyvilläni siitä, että metsälain uudistamisen myötä se on nyt sallittua, joka omallakin kohdalla merkitsee taloudellisesti erittäin paljon. On tavattoman suuri ero saako seuraavat kolmekymmentä vuotta pääomalle posentin vai kuuden prosentin tuoton. Ero on viistoistakertainen jne. Kuten edellä kirjoitin, niin koron eli vaihtoehtoisen tuoton ollessa korkea, vaihtoehtoja on vain yksi – luontaiset menetelmät. Kutsutaan sitä nyt millä nimellä tahansa. Eikä meidän tarvitse tietää tuomiopäivään saakka millä menetelmällä jatkossa toimitaan. Edes sitä ei tiedä, mikä on sallittua ja mikä ei.
Ketkä me AJ?
