Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
Se joka ei ymmärrä mehtäukko puolesta, ei ymmärrä täydestäkään – sanotaan.
Täällä esiintyvä räyhääminen ei johda mihinkään.
Pitäis mieluummin keskustella siitä mitä on tehty asian hyväksi, ja mitä mahdollisesti vielä voidaan oikealla asenteella tehdä. Käypään hintaan voin suojella vaikka joka ainoan aarin.
Ne tietysti lietsovat tätä vastakkainasettelua peräkamarinpojille, joiden leipäpala on metsistä muulla tavalla kiinni kuin puuntuotannossa.
Ihmislajin jatkuva lisääntyminen on ongelma. Jos siihen ei tule jotakin ratkaisua, jälkipolvilla ei ole kehuttavat oltavat. Sen luulisi jo kaikille peräkamarinpojillekin olevan itsestäänselvyys.
Jos luontoarvoihin ei olisi jo jokin aika sitten alettu kiinnittämään huomiota, nykytilanne olisi jo huomattavasti huonompi. Paskaajia kyllä rittää, jos mahdollisuus annetaan. Siksi on vaikea ymmärtää täällä esintyvää erittäin lyhytnäköistä suhtautumista näihin kysymyksiin. Hävettää metsänomistajana lukea tuollaista parjausta ja vastakkainasettelun lietsomista.
Minä olen ymmärtänyt MaraKet niin, että talonpojalle maksetaan eikä päinvastoin?
Kun mehtäukko omistukset säilyy pienimuotoisina perhemetsätalouksina, niin tilanne ei parane vaan tilat pirstoutuu vain lisää. Eikö ulkomainen metsänomistus ole koko lailla markinaalista, jolla ei ole käytännön merkitystä. Muuten omistajarakenteesta voi kyllä olla huolissaan.
Pelkääkö mehtäukko, että metsät loppuu? Eihän se ole mahdollista, kun ne seitsemän päivää kasvaa ja vain viitenä päivänä hakataan.
Ei minulla mitään metsiä ole AJ. Muutama hehtaari jotakin risukkoa ja pahaista taimikkoa. Visalla on kuulemma metsää. Liikemies ja metsänhoitomies? Ei sinne päinkään – pahainen harrastelija. Noh. Ymmärsin toki, että et sitä tarkoittanutkaan.
Kulkumiesukko tuli taloon käymään ja katsoi peräseinällä olevaa kaappikelloa ja totesi isännälle, että onpa teillä hyvä kello. Kun isäntä sitten meni kamarissa käymään, mutisi ukko itsekseen, että mikä hyvä kello, mutta sanoin vain.
Kyllä se Jätkä leikkimistä on kylvö, noilla sinun ohjeilla.
Älä toki Scientist lue kirjoittamaani, kuin pirui raamattua. Minulla ei ole mitään pienmetsänomistusta vastaan. Kirjoitin, että pakonomaionen takertuminen johonkin pienimuotoiseen perhemetätalouteen on juuri tällaista terveen järjen vastaista taistelua. Jos katsoo minkälaista ja kenellä metsäomistuus meillä on, niin sen ei parhaalla tahdollaankaan voi katsoa olevan kovin järkevällä pohjalla, ainakaan taloudellisessä mielessä. Esim. Etelä-Pohjanmaalla on palstat ovat lähes järjestään kilometsien pituisia ja muutaman kymmenene metrin levyisiä. Hoida niitä sitten järkevästi.
Se on tärkeää, että kylvö tehdään HETI maanmuokkauksen jälkeen, eikä mihinkään sateen tiivistämään maahan. Äestys on hyvä maanmuokkaus kylvölle, kun siinä sopivia paikkoja tulee paljon. Riesana tietysti vähän se, että raivattavaakin tulee, kun maata avataan paljon. Äestyksen voimakkuus on tehtävä olosuhteiden mukaisesti.
Hyvänlaatuisen männikön kasvattaminen vaatii riittävää tiheyttä taimivaiheessa. Muuten tulee vain oksaista räkämäntyä, jonka tyvitukki on järjestään pilalla.
Parasta oppia saa, kun käy tutkimassa kylvettyjä alueita samana ja seuraavan vuonna kylvöstä. Siitä nopeasti näkee sen, missä sirkkataimi kehittyy ja pärjää parhaiten – roustettakin vastaan. Aivan oleellista on, minkälaiseen kohtaan ne siemenet laitetaan. Kolme tärkeää tekijää, kuin talon ostossa. Paikka, paikka ja paikka. Mitää lapsellisia viiruja tai pettelyjä ei tarvita.
Ongelmia tulee, kun yritetään pitää kiinni rakenteista, joista aika on jo ajat sitten jättänyt. Jossain vaiheessa tästä aiheutuvat paineet purkautuvat tavalla tai toisella. Pakonomaionen takertuminen johonkin pienimuotoiseen perhemetätalouteen on juuri tällaista terveen järjen vastaista taistelua. Aika on ajanut ohi tällaisesta rakenteesta jo heti hevosaikakauden jälkeen.
Omistajatiedon avoimuudesta olen täysin samaa mieltä edellisten kanssa. Maanmittauslaitos on eräs monopoli, joka vaatisi huomiota, vaikka onhan siellä kehitystä sentään tapahtunut.
En oikein ymmärrä, mitä lisäarvoa ns. perhemetsätalous tuo. Parempi olisi, että metsät olisivat metsätalouteen keskittyvien metsätalousyrittäjien omistuksessa riittävän suurina kokonaisuuksina. Pirstoutunut metsänomistus on iso käytännön ongelma, joka vaatisi aivan erityistä huomiota.
MTK ajaa perhemetsätaloutta puhtaasti rahastussyistä. Maksajiata pidetään kiinni kynsin ja hampain. Muu on sivuseikka. Perintöverotuksen iso epäoikeudenmukaisuus on kuvaava esimerkki siiträ, mitä se ajaa.