Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
aegolius:
Noinhan se menee kuten Hastelija esittää. Hieman paremmin metsähehtaariin sopivat arvot voisivat olla esimerkiksi
4000 € * 5 % = 200 €
6000 € * 4 % = 240 €
Minä putosin nyt aegolius mustaan aukkoon. Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt itseäni, miksi käyn tämän tasoista keskustelua. Kuinka tällainen keskustelu voi koukutaa niin, että sitä jatkaa – kävin peilin edessä ihmettelemässä itseäni.
Minäkin poloinen olen hakannut kuusinumeroisen mottimäärän, (käytännössä verotta tietenkin ja Puu Hastelija saaden vähän muitakin veroja anteeksi hakkuiden vuoksi) parissakymmenessä vuodessa. Arvolisäveroa en tarkoita, koska se on vain läpikulkeva erä. Korottomalla ja vakuudettomalla arvonlisäveron pitoajalla voi tietyusti tehdä tulosta. Silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Puu Hastelijan pitää nyt pohtia kuinka tämä on mahdollista, kun kertoo täällä veronäkemyksiään. Kerro sitten tänne, kun olet keksinyt. Käyn joskus täällä kurkkaamassa, mitä olet keksinyt. Kaikki ei ole aina sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää. Olisin nyt Puu Hastelijan opeilla upporikas, kun olisin jättänyt kaikki kasvamaan, koska aegoliuksen mukaan 6000 x 4%= 240. En toki omistaisi aariakaan metsää. Noh, hevoseton mies on huoleton mies. Älkää hyvät ihmiset hakatko mitään, niin rikastutte silmittömästi.
Vero on maksettava joka tapauksessa, otat sen pääoman metsästä koska tahansa. Verolla ei voi perustella sitä, että pienempi tuotto olisi taloudellisesti järkevää. Sen merkitys on mitätön. Ajatus on sama mitä usein kuulee, että ei kannata tehdä enempää työtä kun veroon menee kaikki. Metsässä ei edes ole progressiivinen verotus.
Vaurastumiselle on parhaat edellytykset, että ottaa metsässäkin vaihtoehtoiset tuotot huomioon. Olisihan se jo todella mielenkiintoista, jos pienemmillä ja pienemmillä tuottoprosenteilla rikastuisi parhaiten. Eikä se metsissä mitään alarajalle hakkuuta välttämättä ollenkaan merkitse.
Käy nyt kuitenkin kysymässä siltä pankkiirilta, mitä se aikuisten oikeasti arvostaa – pientä vai suurta tuottoprosenttia. Sitähän pankit juuri pyrkivät asiakkailleen neuvomaan, että saisivat paremman tuottoprosentin ja siitä siivusta vähän pankkikin välistä. Vai pyytääkö Puu Hastelija pankkiiria laittamaan rahat sille pienemmän tuottoprosentin tilille, kun rikastuu niin paremmin?
Miten pienempi tuottoprosentti tuo enemmän euroja? Oikea vastaus on, että ei mitenkään.
Metsästä voi toki tulla enemmän euroja, jos ajattelee koron olevan nolla ja pyrkimyksenä on puuntuotannon maksimointi. Eli metsästä tuloutetut eurot eivät tuota mitään, vaikka niillä voi saada yhtä hyvän tai paremman tuoton kuin metsästä. Niillä voi ostaa vaikka lisää metsää tuottamaan, jos ajattelee vain metsän tuottavan jotakin. Mistä ihmeestä tällaisia uskomuksia siunaantuu, että pienempi tuottoprosentrti tuo enemmän euroja – aivan käsittämätöntä.
Eikä kukaan väitä, että ne rääsikköjä pitäisi olla. Panokset vain pitää olla oikeassa suhteessa tuottoihin.
Jaksollisen kasvatuksen vannoutuneet kannattajat pitävät toisinajattelijoita vähintäänkin pikkurikollisina. Jos joku rikkoo lakia, niin pitää tehdä rikosilmoitus.
Pidän käsitykseni mukaan itseäni lähinnä jaksollisena kasvattajana. (jos nyt mitään edes ymmärrän näistä minusta joutavista määritelmistä – EVVK) Silti pidän jatkuvan kasvatuksen harjoittamista ja sen tutkimista hyvänä asiana. Saadaan komemusta ja tietoa, joka saattaa olla kullanarvoista, jos ulkoiset paineet johtavat avohakkuista luopumiseen. En alkuunkaan ymmärrä täällä aiheesta joidenkin valtavaa paheksuntaa.
Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Me tiedämme mitä talous on ja kuinka se on laskettava. Biologinen tieto, johon laskenta tietysti nojaa, on varmasti vajavaista jo siitäkin syystä, kun jk:n harjoittaminen on ollut vuosikymmeniä kiellettyä. Tutkimusta ja tuloksia siitä varmasti jatkossa saadaan ja laskentaperusteet paranevat.
Ongelmavyyhti on monitahoinen ja monimutkainen, eikä yleispätevää tietoa oikein voi olla olemassakaan, kun tulevaisuus on tuntematon.
Ei pidä ymmärtää väärin! Tarkoitin sitä, että ei ole taloudellisesti viisasta tavoitella yhtä, jos tekemällä toimenpiteitä saa kaksi. Viisi oli vain hatusta vedetty joku ykköstä suurempi luku aegolius.
Juuri kerroin, että tiedän varmuudella vain periaatteen, en varmuudella sitä, mitä se metsänhoidossa tarkoittaa missäkin olosuhteissa ja kenellekin – varsinkaan pitkällä aikavälillä.
Eli pyrin ottamaan vaihtoehtoiset korot huomioon. Jos en olisi metsää ostaessani 90-luvun laman aikana ottanut sitä huomioon, olisin tehnyt välittömästi konkurssin.
Metsästä ei voi nähdä, mikä taloudellisesti on kullekin viisasta missäkin olosuhteissa. Talous on kokonaisuus, josta metsä on vain yksi osa. Korko on jokaiselle erilainen. Ei ole mitään järkeä maksaa lainan korkona 5% ja pitää prosentin kasvavaa metsää pystyssä – EI. Aivan sama koskee metsään sijoittamista, tavalla tai toisella.
Tämä periaate on ainut mistä metsäpuolella olen varma.
En sitä Visa, vaan sitä, että koroilla ei ole mitään merkitystä. Sitä en kykene parhaalla tahdollanikaan ymmärtämään.
Vanha, vanha Puuki, mutta metsänkäsittelystä olen kaikkea muuta kuin ehdottoman varma oikeasta menetelmästä. Siitä sen sijaan olen varma, että taloudellisesti on viisaampaa viiden prosentin tuotto pääomalle kuin yhden prosentin tuotto ja sitä olen pyrkinyt noudattamaan. Mitä se missäkin olosuhteissa metsänkäsittelyltä edellyttää, niin siitä en kykene sanomaan mitään ehdottoman varmaa, ainkaan pitkällä aikavälillä.
Minäkin olin toisellakymmenellä valtavan kiinnostunut metsäalasta. Jäljet johtivat kuitenkin aivan muualle. Olen monesti miettinyt, että olisivat tainneet metsät jäädä ostamatta, jos metsäopintoihin olisin lähtenyt. Vaikka sanotaankin, että ei oppi ojaan kaada. Pahoin pelkään, että olisi kaatanut. Niin kaukana oli oma arkijärki neuvonnasta metsiä ostettaessa.
Sitä usein ihmettelin, miksi alan ammattilaiset eivät käyttäneet hyväkseen aivan poikkeuksellisia olosuhteita metsävarallisuuden kartuttamiseen – rahattomanakin.
Metsänomistajat ovat eläkeläisiä ja niin ovat täällä ehdottoman oikeassa olevat kirjoittajatkin. Menneisyys mielessä – vielä – tulevaisuus hämärän peitossa. Valtava on oikeassa olemisen tarve – menneisyydestä.
Aika raju on ollut muutos miesmuistin aikana. Kuinka olemme sattuneetkin elämään tällaisen muutoksen aikana. Missä mennään seuraavan miesmuistin jälkeen, jos muutos on yhtä raju? Kenpä tietäis sen, ken arvaisi huomisen – sanotaan laulussa.
Vai onko niin, mitä eräs kaverini sanoi, kun häneltä kysyin maailman makaamisesta. Hän sanoi, että jo aikaa olisimme oleet paratiisissa, ellei välillä mentäisi taaksepäin.
Esko Valtaoja matkustaa tähtiin, josta lähin on vain neljän valovuoden päässä. Valo kiertää maapallon n. 8 kertaa sekunnissa eli aika kaakana kaakana tuo lähinkin tähti. Esko rakentaa Baabelin tornia. Linkolan mielestä jatkuvaan kasvuun pyrkiminen on hulluutta. Enemmistö ihmispolisista kaiketi mielipitessään jossakin näiden välimaastossa.
Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan.
