Käyttäjän R.Ranta kirjoittamat vastaukset
-
En Gla mahda mitään sille varsin yksinkertaiselle tosiasialle, että keinotekoinen metsänuudistaminen ei näillä hinnoilla ole kannattavaa, jos korko on korkea, eikä hintakehitys (ilman sorkkaeläimiäkään) näytä ainakaan parantavan tilanetta – päinvastoin.
Ei minun ole tarvinnut mitään valita Rane – ainakaan vielä. Toiset on tehneet sen puolestani. Jos tyhjätasku osti viime vuosituhannen loppuvuosina metsää, niin sieltä oli hakattava, kaikki mitä laki sallii ja lentokenttiähän siitä oli seurauksena. Laki velvoitti uudistamaan (pienaukotkin) ja pinta-alaverolla sai uudistamisesta vähennyksen, joka korvasi käytännössä järkevät uudistamiskulut, kun männikön uudistaminen on helppoa ja halpaa. Jos pinta-alavero olisi jatkunut, se olisi ollut iso ongelma näin toimien. (veronmaksua ilman tuloja)
Mitä siis voisin valita männikön ensiharvennuksissa? No en raivaa alatraivauksessa järjestelmällisesti pois kuusen taimia, jos männikkö on uudistettu vähääkään liian rehevälle paikalle jne. Tiedämme varmaan kumpikin, että mänty ei oikein taimetu tukkimetsän alle eli tarvitaan avoimempi vaihe – siemenpuusto jne. jos luontaisesti uudistetaan. Olen ollut havainnoivinani, että hyvin vanha männikkö taimettuu paremmin allekin.
Vaivaako Ranea jotenkin NNA. En minä tiedä mitään muuta tapaa, jolla kannattavuutta voisin arvioida – tiedätkö Rane sinä.
Minä pyrin ajattelemaan ennen muuta omalla päällä asioita. En lue Gla ollenkaan tuollaisia kannanottoja joihin viittaat – älä sinäkään, niin et pahoita mieltäsi. Miksi sellaisella pahoitat mielesi? Minulle on täysin yhdentekevää, vaikka joku väittäisi, että voi ensiharventaa vasta sadan vuoden kuluttua. Lapissa minäkin olen ensiharventanut monta kohdetta 30-vuotiaana.
Minulle on tasan yhdentekevää, mitä Visa kirjoituksestani löytää tai on löytämättä. Korkomatematikka on mitä on, pidän sen kiistämistä todella outona. Biologiasta voi olla montaa mieltä ja todellisuuksia ja olosuhteita on vaikka minkälaisia.
Gla: ” Ei ole mitään, mitä laskea.”
Tuo kertoo kaiken mielipiteestäsi, joka erottaa sen omasta käsityksestäni. Hyväksyn mutta jos, en mutta kun. Mutta kun viittaa edottomaan käsitykseen totuudesta, joka ei pidä paikkaansa.
No ei ollut ”vanhaan aikaan” hirviä kuin nimeksi nykyisestä kannasta.
Vanhaan aikaan, kun koivuja ei vihattu yli kaiken, avohakkuualat oli hoitamattomina niin täynnä koivunvesaa (100.000 kpl/ha), että mikään hirvilauma ei kyennyt niitä kaikkia syömään. Nyt kun senne istutetaan 2000 jalostettua ja sorkkalaumat ovat nykyisiä, niin kallis lopputulos on helppo arvata.
Biologiakin sisältää tietysti riskejä suuntaan ja toiseen, mutta koron muuttaminen puolesta prosentista viiteen räjäyttää pankin.
Metsätalous olisi helppoa kuin heinän teko, jos korko olisi nolla. Homma olisi aina kannttavaa, kunhan euron panostuksella saisi edes vähän yli euron millä aikavällillä tahansa.
Tehokkaaseen puuntuotokseen tähtäävä metsätalous ja sorkkaeläinlaidunnus sopivat huomosti yhteen – tai ei ollenkaan. Pitääkö siis luopua tuosta metsänhoidon tavoitteesta vai sorkkaeläimistä.
Vaikea valinta kuten itsellä nelivuotiaana. Olin saanut koiranpennun ja samaan aikaan taloon ostettiin ensimmäinen auto (kapiamosse). Koirista piti siihen aikaan maksaa koiravero. Isäni kysyi, että kummastako luovutaan, kun emme pysty molempia pitämään? Tilanne ei unohdu milloinkaan.
Metsänomistaja tietysti luopuisi sorkkaeläimistä. Metsästäjä ( ja MMM) puolestaan viis veisaa metsänOMISTAJAN tavoitteista.
Puuki: ”Korkotekijästä: laskentakorko pitää olla realistinen eikä luulla että, kun laitan laskentakoroksi vaikka 8 % ,niin se saavutetaan , kun menoja vain vähennetään sopivasti. Se on ollut ilm. monella vaikea käsittää miksi lopputulos ei parane vaikka paperilla %-tuotto olisikin huippuluokkaa.”
Mitä, mitä, mitä! Tuosta kirjoituksesta saa kummalisen käsityksen Puuki sinun korkoajattelustasi metsätaloudessa. Mikä realistinen korko? Toiselle se on pikavippikorko ja toiselle nolla.
Metsänomistajan kannattaa pitää metsässä pääomaa, joka tuottaa vähintään sen suhteellisen tuoton, minkä vastaavalla riskillä saisi muualta tai joutuu masamaa velan korkoa jne. Realismi on aika erilaista eri omistajille.
Se on itsestään selvää, että tuotto euroa/ha vuodessa pienenee jos laskentakorko on korkea, mutta näin voidaan silti saadaan kokonaistaloudellisesti huomattavastikin parempi tulos.
Tein aikanaa KHO:lle taulukon ja käppyrät kuinka metsästä saatava varallisuuteni kehittyy eri metsänkäsittelyvaihtoehdoissa. Tapauksessani minun olisi pitänyt edelleen kasvattaa prosentin tuotolla olevaa vanhaa männikköä edellee 30 – 40 vuotta. Yksinkertaisella matematiikalla oli osoitettavissa, että järkevällä tavalla toimien varallisuus voi olla kymmenkertainen metsään edelleen kasvattamiseen verrattuna. Tai hakuusta saatavissa oleva tulo lainaamalla, metsävarallisuus olisi syöty kokonaan ja jäljellä oleva velka huomattava, kymmenien vuosien päästä tehtävän hakkuun jälkeen. Heti hakatussa vaihtoehdossa olisi lisäksi 30 – 40 vuotias uusi metsä ja toisessa vaihtoehdiossa paljas maa.
Metsä on osa kokonaisuutta ja se on taloudellisesti ajattelevan otettava huomioon. Yksin metsää tuijottamalla ei voi tietää, miten olisi taloudellisesti järkevä toimia.
