Käyttäjän Rane2 kirjoittamat vastaukset
-
Jälkikasvun suhtautuminen metsään/kotipaikkaan voi kyllä muuttua erilaiseksi sitten kun omistussuhde vaikkapa perinnön kautta syntyy.Kun tila onkin oma niin yllättävästi siihen löytyy mielenkiintoa,toki kaikki ei löydä sisäistä metsäläistään koskaan.
Joo,tuo kuuma ketju oli jo 90-luvulla.Eräällä työmaalla yksi työnjohtaja sanoi että teet yhtä mäntytukkilajia 2 rekkakuormaa päivässä.Sitten kävi toinen pomo joka sanoi että ei tarvitse teet vaan hirsitukkia joukkoon niin paljon kuin tulee.Iltapäivällä soitti rekkamies ja kysyi että joko sitä tukkia on kuorma tehtynä.jouduin sanomaan että on sitä kaksikin mutta ne on vielä metsässä levällään kun ajokone ei ole kerinnyt paikalle.Jos on oikein kuuma niin voi tulla hiki.
On myös mahdollista että osa mepeistä ajattelee kuin ”nollakorko” Risuparta.Eteläeuroopan mepit ovat tunnettuja omalaatuisesta ajattelustaan.
Kunttu ja Rohwerder ovat molemmat WWF:n toimihenkilöitä eikä kumpikaan ole oikea metsäalan tutkija vaikka sellaisiksi tekeytyvät.
M.O.T.
Risuparta ”En voi ymmärtää tätä”
Juuri näin,jos risuparralla olisi 10 euroa rahastossa joka kasvaisi vuodessa sen noin kaksi euroa niin miten kävisi?
Muistaakseni jos on takavetoinen Transitti ja osaava kuski niin kyllä ne pylväät vielä 30 cm hangessa kulkee.
Niinkuin metsurimotokuski itse totesi sade voi muuttaa kantavuutta nopeastikin.Olosuhteiden muutoksiin voi ja pystyy reagoimaan vain korjuuhenkilöstö.Rypeminen on aina korjuuketjun tai työnjohdon tekemä valinta.
Risuparran kirjoitukset kertovat hyvin minkälaiseen ajatteluun cityvihreys perustuu-valitettavasti.