Käyttäjän Rane2 kirjoittamat vastaukset
-
Ostappa Arto lippu junasta?
https://yle.fi/uutiset/3-6532166
Lauri Vaara on hyödyntänyt väitöskirjaansa julkisuudessa maksimaalisesti.Julkisen mielipiteen muokkaus on ilmeisesti ollut tuloksellista.Tämän on mahdollistanut se että yliopistot kilpailevat tohtorin väitösten määrällä.Niistä ei edes haluta tarkistaa pitävätkö ne paikkansa.
Tämä on aiheuttanut sen että tieteellisenä totuutena voi esitellä vaikka minkälaista huuhaata.Mistä Vaaran väitöskirja on edustava esimerkki.
Tavaraliikenteen vapauttaminen on aiheuttanut sen että VR on terhakoitunut kilpailemaan kuljetuksista.Kilpailu on tehnyt hyvää alalle.
Tätä kalustopuolta ei tietenkään yksityistetä.Valtio omistaa sen ja vuokraa kalustoa ulkopuolisille toimijoille.Tämä siksi että raidevälimme on mikä on.Jos näin ei tehtäisi niin ainoat kilpailijat tulisivat venäjältä joss kalusto käy tännekin.Se että VR vuokraisi kaluston mahdollisille kilpailijoilleen ei tietenkään toimi.
Artolta voisi kysyä että miltä tuntuu kun VR koko ajan huonontaa palveluaa esim.lippu-uudistuksilla ja koko ajan näivettä raideliikennettä verorahoilla rakennetuilla raiteilla?Näin voi toimia kun on alalla monopoliasemassa.
Vähän samoin kuin ammattiyhdistysliikelläkin rajaton valta jähmettää ja latistaa uudet ajatukset ja laittaa vastustamaan kaikkea uutta.
Lauri peräsi tutkimukseen tutustumista.Lueskelin käskettynä tuota Vaaran väitöstä ”Metsänhoitajien maa-tutkimus metsäalan korporatismista”
Sivulta 133 alkaen Lauri todistaa että Suomen puunkorjuun suunta johtuu siitä että yksityismetsälaki antoi metsänomistajien ohjauksen ja valvonnan kokonaan metsäammattimiesten hallitsemien organisaatioiden käsiin.Tämä on siis korporatismia.
Sitten Vaara todistelee että Ruotsissa näin ei käynyt vaan ohjaukseen ja hallintoon osallistui myös muita tahoja.Ruotsissa ei siis ollut korporatismia.
Se mikä tässä on väitöksen kannalta noloa on se että Ruotsissa puunkorjuu tehdään yhtälailla tehokkailla ja isommillakin metsäkoneilla kuin Suomessa.Vaikka metsäammattilaiset eivät ole siihen pakottaneet.
Tästä seuraa johtopäätös että korporatismilla ei olekaan tekemistä puunkorjuun kehittymisen kanssa.Sekä korporatiivisessa että ei-korporatiivisessa maassa kehitys on kulkenut samaan suuntaan.Lauri Vaara siis kumoaa todistelussaan oman väitöksensä.
No,jostain syystä väitös on kuitenkin hyväksytty.Todennäkoisesti siksi että vastaväittäjä ei ole sitä lukenut.Mikä ei tohtorinväitösruletissa ole niinkään tavatonta.
Niin,tekeekö ”nollakorko” Risuparta harvennuksia 300-vuotiaaseen metsäänsä?Vai olisiko se hoitamatta koko ajan?
Lisäksi sen arvo hiilinieluna huononee koko ajan lahoamisen myötä.
Piti oikein katsoa tarkasti.Kaatosahauksessa näytti menevän vetävällä terällä joten tuo käynnistysasento oli ylösalaisin.