Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Gla, en osaa vastata. Mukava kuulla, että nuo tärkeät asiat tiedostat.
Hämis, Eu-porukka ei kävele. suomalaiset tutkijat ja inventoijat kyllä. Hyvinhän tuota jo toimit. Huomioit noita asioita ja käytäntöönkin siirtyy. Siinä on jo monelle liikaa, sulle selvästikin peruskauraa.
Puuki. Taitaa vähän vaihdella nuo säästöpuiden kustannukset. 2 kk sitten se tuntui olevan 10000 €/ha.
Kirjoitinkin ed. sivulla että luontotoimet ei välttämättä ole realismia pienillä pinta-aloilla, pihakoivikoiden kanssa se on aika yhdentekevää. Jos/kun on kymppitonnista kiinni niin kannattaa jättää muille tuo tarkoittamani toiminta.
Jone
Se on sitten ihan mahdoton ajatus jättää joihinkin nurkkiin muutamat koivut vanhenemaan, jopa lahoamaan. Vaikka Glalla hankala tilanne hirvien suhteen, niin ei ne lehtipuut Suomessa ihan yhettömiin ole syöty.
Ei maksaisi ihan 10 000 €/ha. Suurinta osaa puuntuottajista ei hetkauttaisi millään tasolla. Joitain pienpiipertäjiä ehkä, mutta he skipatkoon asian (sosiaaliset perusteet).
Eikä vaan valkoselkien takia vaan vähän muutenkin. On noista kai vähän jo muuallakin neuvottu, meinaa liudentua toiston hetteikköön.
Jone
Lisäys. AJ:n 90% pudotuksesta oli mm. Metsäkeskuksen sivuillakin. Luultavasti sama lähde. Aika huteran tuntuinen nousu kuitenkin tuon jälkeen.
Mielelläni en leveilisi panoksillani. Reva-Martin kanssa meillä on tosin leikkimielinen kisa panostuksista. Vaikka siinä on hevosen leikkiä mukana, niin on siinä ainakin se hyöty että tuntee tehneensä jotain.
En väitä että maailma paranisi, mutta noilla kohtaa on ainakin annettu mahdollisuus, ettei huononisikaan. Itsepetosta varmaankin suurimmaksi osaksi.
Jone
En lietso.
Timppa. Joissain yhteyksissä valkoselkätikan elpyminen on nimenomaan luettu myös talousmetsissä tapahtuneiden toimenpiteiden ansioksi.
Näyttäisi myös vaikkapa norpan ja merikotkan kohdalla siltä, että kannettu vesi auttaisi.
Olisikohan siitä suurempaa haittaa, jos valkoselkätikalle löytyisi elinympäristöjä ja kanta edelleen vahvistuisi. Itse ajattelen, että Suomen linnusto ei siitä vielä liikaa yksipuolistuisi.
Jone
Tomperin trikkeri aiheuttikin tilanteen, missä viestiketju alkaa muistuttamaan keskustelua. ?
Olisiko siinä ollut sitten häviävän pieni mahdollisuus, että Tomperin seudulla ei ole kanta vakiintunut. Se, että valkoselkätikka on uhanalaisluokituksessa noussu pari pykälää vaikka sitten 400 pariin, ei välttämättä Tomperille näy. Noissa määrissä olevilla lajeilla tyypillistä.
Jone
Gla,
(Se hyvää yötä oli lähinnä sitä varten, ettei Aegolin tarvitse vastausta odottaa. Kiitos kuitenkin.)
Pahinta ei ole luontovihamieliset ihmiset, vaan valistuneiden ihmisten hiljaisuus. (Martin Luther Kingiä mukaillen). Ja valistuneiden puuntuottajien määrä suhteessa taantumuksellisiin (Martti).
Vai että vielä täsmällisesti ;). Gla on ilman muuta vapautettu negaepäilyistä, vaikket minun vapautuksiani mihinkään tarvitsekaan. Ei pelkästään edellisen kirjoituksen takia, vaan pidemmän kirjoitushistoriasi ansiosta. Kommenteistasi on ollut jo pidemmän aikaa luettavissa, että osaat ajatella nämä metsäasiat monipuolisesti. Kaikki eivät valitettavasti osaa, jotkut jopa kieltäytyvät vaikkapa koko monimuotoisuusajatuksesta. On se nähty.
Kyllä, kasvusta täytyy huolehtia ja kestävästä metsätaloudesta. Aika monet jo ymmärtävät, että se ei ole suinkaan ristiriidassa ympäristön huomioimisen kanssa. Välillä voi toki hetkellisesti olla, mutta kokonaisuus ratkaisee.
Ei kai tarvitse olla vain luonnontilaisia (tai sen kaltaisia) ja talousmetsiä (A-Glygol?). Voi mielestäni aivan hyvin olla siltä väliltä: kuviokohtaisesti talousmetsän sisällä, osa kuivioista rauhaan jne. Ei kai se moto samassa metsässä rymistele muutaman vuoden välein muilla kuin Visakallolla.
Paljon näyttää olevan vielä tekemistä, vaikka vain tämän palstan muutaman yksilön perusteella. Esim. luonnontilainen (tai kaltainen) metsä näyttää joillekin tarkoittavan sitä että valittu puulaji kasvaa hyvin. Huhhuh. (”..hellettä, sano jänis pakkasella”).
Tuskin tuhkaa tarvitsee sirotella pään päälle, mutta joiltakin näyttää tsemmpi hiipuvan.
Martti
Pyynnöstä. Samaan aikaan 1990 luvun alussa parin suolammen tyhjennysojien tukkimisen vaikutukset on olleet mieluisinta seurattavaa. Ahvenia ei edelleenkään ole. Täyssuojelu 100 m joka ”rannasta” muutti maiseman yllättävän nopeasti. Eipä nuo mitään järkevää puuntuotantoaluetta olisi olleet muutenkaan. Joskus 70-luvulla ajateltu toisin.
Raitoja ei montaa ole. Haavat tietenkin kaikki vähänkin isommat rauhassa. Leppiä riittää vähän vähemmälläkin suojelulla.
No. Millasia vinkkejä sulla. Onhan tämä vähän kiusallista chattailyä kun linjoilla näyttää olevan ympäristönsuojelun hc-mo.
Martti
(ps. Hyvää yötä kaikille)
Aegoli,
Tämän palstan luontoaktiivin (vk) 26 kuutioon/ha en pääse, mutta 20 voi ajoittain olla. Onhan niitä muitakin kuin tekopökkelöt. Edelleen, tyhjiä tai melkein tyhjiä alojakin on, epätasaisesti tuota saa huomioitua ja hidastahan se on. Onneksi aloitin harrasteen laajamittaisemmin jo 1990-luvun alussa.
En nyt kehu enempää, mutta on siellä muutakin arvokasta kuin lahopuut-pökkelöt.
En tiedä riittääkö, mutta tyhjää parempi.
Martti
