Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Rehevällä maalla hieskoivu ehtii hyvin järeäksi ennen lahomista. Parempana tarvespuuna pidetty kuin raudusta.
Hieskoivu on kaikkein eniten hoitoa vaativa puu.
Jos tukkia halutaan ja siten arvokas metsä, niin pitää kasvattaa taimivaiheessa harvana on oma kokemukseni. Harventaa aiemmin kuin raudusta.
Olen nähnyt tiheän hieskoivikon luontaisen kehityksen 50-60 vuoden ajalla niin monessa paikassa, että en jättäisi hoitamatta. Laho on vienyt suuren osan kasvusta jo ennen 40 vuotta.
Lisäksi harventamalla saadaan metsänpohjaan valoa ja usein sinne tulee kuusentaimikko jota voidaan hyödyntää. Tosin hieskoivikko pitää kasvattaa niin harvana että liika heinittyminen tulee monessa paikassa taimettumisen esteeksi.
Yksi puheenaiheita on ollut torniojoen vesi. Alkaako Ruotsin suuret avohakkuut näkyä jo joen värissä?
Monen katon alla on oma hallitus joka päättää rahan käytöstä. Isäntä voi joskus saada kahvirahaa jos on ollu kiltisti. Pullojen keräys on toinen vaihtoehto päästä salaa huoltoaseman baariin kahville.
Hieskoivun väheksyntä saisi jo loppua. Hieskoivikosta saa tukkia kun huolehtii nuorena hoitotoimista. Ne eivät saa myöhästyä yhtään sillä hies kasvaa nuorena. Rauduskoivun toipumiskyky parempi. Reilusti harvana pienestä pitäen ja tukkisato on taattu. Harvennukset raudusta aiemmin ja pienempänä ja aina saha kädessä runkojen laatua tarkkaillen.
Oliko se niin että lupiinia yhteen aikaan oikein kylvettiin teiden varsille?
Täälläpäin sitä ei oikein näy.
Taitaa jäädä pyökkimetsistä haaveilut. Kun kasvit eivät saa kesällä lömpösummaa täyteen ne eivät ehdi talveksi riittävästi tuleentua ja kuolo korjaa pakkasilla.
Hyvä 80 luvun auto on kullanarvoinen. Uudemmissa on jo katalysaattoreita, ab:äässiä ja vaikka mitä merkkivaloja ja antureita. Kalalysaattoriautolla tohi kulokoita ajella. Turvallisuudessa häviävät mutta pohjoisen huonoilla teillä maltilliset nopeudet. Hurautteleehan monet tuhatta ja sataa mönkijöilläkin joissa ei edes turvakaarta kaatumisen varalle. Se jos mikä hurjan näköstä ajoa.
Mikä merkitys sillä missä jokin tehty. Ruotsikin on nykyään niin kansainvälinen maa että itse työntekijä voi olla mistä tahansa päin maailmaa, samoin työnjohto. Tuotteissa laadun ratkaisee se mitä laatua tuotannolta vaaditaan ja kuinka hyvin sitä tarkkaillaan. Tämä ei riipu siitä missä fyysisesti ollaan.