Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Se että Suomi ei äänestänyt humanitäärisen tulitauon puolesta on mielestäni hyvin surullinen hetki maamme ulkopolitiikassa. Onko syynä vain puhtaasti USA:n mielistely vai asekaupat Israelin kanssa. Mitään asekauppoja Israelin kanssa ei pitäisi kyllä tehdä. Muutenkin maalle pitäisi alkaa jo asettaa pakotteita jos ei homma ala rauhoittumaan. Kaikki se mistä Venäjää on hyvin rankoin sanakääntein arvosteltu vaikuttaakin olevan sallittua kun sen tekijä on vain toinen. Kaipa se on sitten sitä parempaa siviilien tappamista. Ranska oli ryhdikäs. Miten Suomi voikaan olla näin Suomettunut USA:n suuntaan.
Kiinnostaisi tietää mikä ominaisuus koivussa tekee sen paremman kasvun, ilmeisesti paremman yhteyttämisen? Lehtivihreän määrä vai mikä? Ja että voiko tämä vaikuttaa siihen miltä puun lehdet/kuori maistuu?
Eikait varjostus vaikuta puiden geeniperimään? On vain olettamuksia kunnes asiasta on tehty tieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus.
Karjalasta puheen ollen. Suomen tiestö alkaa olla jo siinä kunnossa että enää ei kannata Venäjän teille irvailla. Ja koko ajan pahenee vain. Rahaa on pakko alkaa teiden kunnotamiseen löytyä. Muuten loppuu pian liikut.
Miksipä se ei voisi vaikuttaa? Mistä jalostettujen taimien parempi kasvu johtuu? Onko lehdissä enemmän lehtivihreää vai mitä? Rehevämpikasvuinen taimi voi hyvinkin olla makoisampi. Miten se olisi voitu huomata jos ei ole istutettu sekaisin jalostamattomia ja jalostettuja taimia samalle paikalle. Tuskin näin on missään tehty.
En minäkään aloituksesta hankintajuttuja löydä. Jos viittaa johonkin kommenttiin ketjussa, niin olisi hyvä laittaa lainaus tekstistä, että kaikki pysyy kärryllä. Ei kukaan jaksa näitä kaikkia aina läpi lukea.
Onko tutkittu onko jalostettu istutettu koivu mieleisempi syötävä kuin luontainen?
Yhdessä paikassa on tiheä luontaisesti syntynyt hies/raudus taimikko. Sitä ei ole syöty mytta vieressä olevaa pajukkoa ja männyntaimikkoa on syöty.
Pitäisi se maksaa tukeista laadunkin mukaan. Joillain ostajilla on ollut laatuhinnoittelua esim parhaista tyvitykeista maksettu paremmin ja niille ollut oksattomuus tai oksanpaksuusvaatimuksia ja sitten järeyshinnoittelua. Mutta jokaisesta rungosta pitäisi saada hinta sen mukaan kuinka arvokas se on sahattuna. Kuinka paljon siitä eri laatuja on mahdollista saada.
Ruotsissa on yleisesti käytössä ylämitta tai välimitta minkä kokoisia kaloja saa pyytää, niin kuin monessa muussakin maassa. Ruotsissa kalakannat ovat paremmassa kunnossa.
Voipi olla että se iso kala ehtii alamitan takia lisääntyä sen yhden kerran. Jos kalastossa on saman lajin kitukasvuisempia yksilöitä, jotka tulevatkin sukukypäksi nuorempana, jo alamittaisena, niin nämä kitukasvuisemmat ehtivätkin lisääntyä alamitan takia useampia kertoja kuin isommaksi kasvavat. Voipi olla että on myös kaloja, jotka kutevat saavuttamatta koskaan alamittaa. Koska valinta suosii pienenä sukukypsäksi tulevia kaloja, niin näiden määrä lajissa lisääntyy kunnes kaikki kalat tulevat pienenä sukukypsäksi ja kanta kääpiöityy.
Monessa lajissa sanotaan naaraan olevan tehokkaampi periyttäjä.