Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Geeniperimään taitaa eniten vaikuttaa ihminen. Ihminen ampuu niitä suurimpia ja vahvimpia mitkä luonnon oloissa säilyisivät hyvin hengissä. Hirvien kääpiöitymestäkin on puhuttu. Samoin alamitat voivat olla turmiollisia kalakannoille. Suurimmat pitäisi säästää ja kalastaa niitä pieniä joihin luonnollisesti luonnon oloissa suurin poistuma kohdistuu.
Aamulla oli 15 pakkasta ja savu nousi suorana patsaana kohti taivaanlakea. Viimeaikoina on ollut tyyniä päiviä. Talvella kun pukkaa kuukauden sulkukorkeapaineen ja pakkasta 50 ja täysin tyyntä niin voihan se sähkökin maksaa.
Ei ruotsalainen valita. Se vain toteaa asian ja diskuteeraa. Valittaminen on tietosanakirjassa suomalaisen kohdalla.
Mikä merkitys niitä kitukasvuisia purotaimenia on joka puroon saada.
Hirvet tulevat talvilaidunalueille pitkänkin matkan päästä. Kesällä ja syksyllä talvilaidun voi olla tyhjä hirvistä ja talvella hirviä täynnänsä.
Pohjoisessa on kyliä täynnä autioita taloja. Ei kait niistä ole sen kummempaa ressiä tai sydänkohtauksia tullut. Tai en ole kuullut. Joskus näkyy jonkun talon pihassa kesäisin joku ruotsin kilvissä oleva auto tai etelän kaupunkimaasturi.
Eikös poronhoitoalue ulotu Ruotsissa hyvinkin etelään aina Taalainmaalle saakka.
Pikitien varressa olevat leimikot jotka pystyy joka kelillä tekemään menee kaupaksi aina. Erityisesti niitä kannattaa ostaa nyt kun puun hinnat laskussa. Voi saada järkevään hintaan. Ne ovat arvokkainta pystyvarantoa joita ei kannata edes tällaisessa suhdanteessa hakata. Jos saa parin tai jopa kolmen vuoden hakkuuajan niin ne voi hakata jos noususuhdanteessa paha keli sattuu.
Joko on hallitusneuvottelut päättyneet? Ei oo Suomen politiikka jaksanut enää kiinnostaa.
Kun Suomen metsät ja vedet on tukipolitiikalla pilattu niin olisi aika jo lopettaa. Ruotsissa metsät on hyvässä hoidossa ilman tukiaisia ja vedet puhtaat. Ruotsalainen pitää paikat kunnossa ilman persiille potkimista ja tukiporkkanaa. Kansanluonteessa taitaa olla eroa.