Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Moititaan poromiehiä porojen ruokinnasta. Mitä sitten kun porolaitumien kantokyky on hakkuiden seurauksena romahtanut. Monia kairoja joissa siinä että yksikin poro kuolee ilman lisäruokintaa.
Poro ei ole uusi elukka lapissa vaan on tullut korvaamaan tunturi ja metsäpeuraa. Mitään elukoiden koskemattomia jäkälikköjä ei ole ikinä ollut kuin satukirjoissa. Ja miksi niitä pitäisi ollakkaan. Poro syö maasta kaiken kun puusta ei saa mitään.
Täälläpäin aukko hakattiin valtion mailla 2000 luvulle asti käytännössä aina satoja vuosia vanhaan metsään. Isoja sydänmaa-alueita oli hyvin pitkään kokonaan hakkaamatta.
Niin tarkoitin vain että maisemat sillä lailla muuttuneet. Ennen oli talousmetsäalueillakin vielä paljon vanhoja metsiä ja niitä oli siellä täällä. Enää niitä ei ole. Valtion sydänmaitahan nuo täällä. Mukavahan se oli kun metsällä kävellessä pääsi välillä ikimetsään ja välillä taas nuorempaan metsään. Vaihtelua, sitä monimuotoisuutta. Nuo vanhan metsän ja taimikon rajat oli yleenä hyviä linnunpoikuealueita metsämiehille. Maisemat on muuttuneet hyvin tylsiksi kun vanhojen metsien laikut hävinneet.
Täällä se odotus yhä vain jatkuu. Viimeksi ei ollut edes sellaista ehdokasta jota olisin äänestänyt. Vai liekkö tuolla väliä kun presidentillä ei enää juurikaan valtaa.
Olisi jo korkea aika tehdä asialle jotain. Ulkomaalaiset omistaa pian puoli Suomea eivätkä maksa veroja metsätuloistaan Suomeen. Suomen pitänee kai korvata puuttuvat verotulot korottamalla polttoaineveroja ja autoveroa.
Vero Goes Party. Onkohan jauhot messissä?
Metsien monimuotoisuus on ainakin maiseman perusteella romahtanut. Nyt kun katselee vaaran tai tunturin päältä ympäriinsä näkee usein vain nuorta metsää. Vielä muutama vuosikymmen sitten metsät olivat ikivanhojen metsien ja nuorten metsien mosaiikkia. Aukkoa, taimikkoa, kasvatusmetsiä ja ikivanhoja hoitamattomia metsiä siellä täällä. Nyt kun lähes kaikki vanhat metsät on hakattu niin maisema on yksitoikkoistunut. Vanhan metsän latvuskerros on kovin erinäköinen maisemassa kuin vaikkapa 80 vuotiaan hoidetun metsän. Vanhat metsät ovat kansallispuistoissa ja suojelualuiella. Mutta samanlaista mosaiikkia jossa pääsee suoraan taimikosta ikimetsään ei enää synny.
Ja onhan leimikko paljon parempi kun poistuma hehtaarilla on kaksinkertainen. Eihän hinta voi olla sama kuin sellaisessa josta lähtee puolta vähemmän.
Öööö. Eikö siis hintaan vaikuta yhtään se tehdäänkö kauppa vaikkapa 600 tai 1200 kuutiosta? Luulisi kuutiohinnan olevan korkeampi isommassa kaupassa.
Sehän riippuu tietysti kavupaikasta. Aikana jolloin esimerkiksi Oulun läänin alueella lähes kaikki istutukset tehtiin männyllä kasvupaikasta riippumatta niin 2000 tainta hehtaarilla tuotti usein huonolaatuista paksuoksaista puuta auratuilla tuoreilla kankaillakin, rehevämmistä maista puhumattakaan. Mutta se riippuu tieten mihin laatuun pyritään.
Kepulla näkyy olevan jo tappiomieliala valmiiksi.