Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Joo. Ensimmäisenä yönä jo huijarit, varkaat ja ryöstäjät veisivät monilta kaiken. Seuraavaksi toimessa olisivat häikäilemättömimmät ja ahneimmat. Reilu jätkä olisi pian yhtä köyhä kuin ennenkin, koska hän aina auttaisi sitäkin kaveria jolla menee huonommin.
Nuorille koivuille on hyvä pistemäisesti kouralla vakasta heittää. Nopeuttaa ensimmäisien vuosien kehitystä paljon.
Venäläiset sanovat että Ukraina on käyttänyt rypälepommeja jo koko etulinjalla. 10-30 % jää räjähtämättä mutta ilmeisesti Ukraina ei enää edes usko saavansa alueita vallattua takaisin. Muuten tuollaisessa ei ole mitään järkeä. Niin kova vaiva on ne raivata pois. Tai sitten Ukrainaa ei kiinnosta alueiden siviiliväestö yhtään. Venäjänkielisiähän he enimmäkseen ovatkin joten mitäpäs niistä vaikka vähän siviilit rypäleisiin räjähtelee.
Jaksollisen yksi etu on se, että se mahdollistaa tehokkaat lannoitukset. Vähintään kaksi kertaa.
Kun etelässä tehdään toista harvennusta niin Lapissa vasta suunnitellaan ensimmäistä. Lapissa kannattaa välttää istuttelua ja pyrkiä aina luontaiseen uudistamiseen ja jatkuvaan kasvatukseen silloin kun se vain onnistuu. Tämä on taloudellinen realiteetti joka on aivan eri kuin etelässä. Pohjoisessa näkyy mäntykin uudistuu paremmin varjostuksessa kuin etelässä. Ilmasto ja maaperä ja varjostusolosuhteet erit. Paikoin pahasti harsittuihin metsiin tuli niin paljon nuorta mäntyä, että niistä saatiin kelpo metsiä poistamalla ikivanhaa kuusta nuorten mäntujen joukosta. Vanhoissa harsintametsissä tuulituhoja oli ja on vähän. Tuulituhot tulevat kun metsää pyritään äkkiä liian nopeasti muuttamaan jatkuvaan kasvatukseen. Tai jos metsä on jo lähtökohdiltaan vääränlainen jatkuvaan kasvatukseen muutettavaksi.
Natorollit on hehkuttanu sitä kuinka Suomi nyt pääsee laajemmille natomarkkinoille. Ei kuitenkaan ole kerrottu sitä kuinka kovasti kilpailtuja nämä markkinat on. Siellä suomalaiset saa tyytyä mopen osille. Omatkin hankinnat menee ulkomaille kun enää ei voi Natomaana oikein mitään hankintaa perustella huoltovarmuudella niin kuin ennen.
Katsoo että pystyyn jäävät koivut ovat raudusta. Koivuhan on tehokas simentäjä ja jo muutama iso koivu siementää ison alan. Koivun kylvössä kuivumisen riski isompi mitä havupuiden kylvössä. Joskus onnistuu hyvin joskus ei ollenkaan. Luontaisesti syntyneisiin koivikoihin tulee usein myös paljon hiestä ja raivatessa saa olla tarkkana että raudukset jää pystyyn. Istutuksessa riskinä on hirvieläimet jotka vievät harvaan istutetut taimet kaikki.
Näkyvät olevan siinä ritilöiden kahta puolta samalla tasolla. Eli ei siis ihan maata vasten.
Metsähallitus näyttää mallia puurakentamisen edistämisessä kun korvaa puisia pitkoksia teräsritilöillä. No koiralankut siiden kahden puolen niin miten tuossa se puun käyttö ja huolto vähenee. Herrojen aivoitukset aukenee harvoin arkijärjellä. Jokohan pyöräteille tunturiin on saatu sorat lennätettyä. Pitäisi käydä katsomassa.
Ennen lopettaneet tilat olivat usein velattomia tai velkaa hyvin vähän. Siitä oli hyvä lähteä luopumistukiaisilla autokaupoille. Ei jaksettu enää uusia parsia ja kun se tuo paskakin haisee. Kannattavuuskin vähän jo heikkeni. Olisi pitänyt laajentaa ja rakentaa jne.
Nykyään homma vaatii suuria pääomia ja kalliita rakenteita. Lopettamispäätös tehdään siinä vaiheessa kun näyttää että hommaa ei saa millään kannattamaan. Jos ei tule konkurssia niin käsiin jää usein suuret velat.