Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän vanhojen mäntyjen lahokoroissa yleensä lintujen koloja on. Männyllä ja männyllä on siten linnulle iso ero.
Taitaa hyvin iso osa metsänomistajista olla siinä iässä, että kaikki hommat metsässä tehdään muutenkin jo seuraavien sukupolvien hyväksi. Ei sitä kaikkia tarvi aina rahassakaan ajatella. Tavallaanhan se on elintasoa sekin jos voi omasta metsästä kaataa kelomökkiin hirret.
Kun on sopivasti valmiiksi vanhaa järeää männikköä niin siihenhän koko ajan keloutuu lisää mäntyjä. Ei sitä kelon kasvatusta tarvi alusta aloittaa. Parhaat kankaat on pohjoisessa vanhana kuin ruista keloa. Mistäs niitä rakennuspuita tulevaisuudessa saa jos kellään ei ole vanhoja säästömetsiä.
Sitten vasta isommassa metsässähän niistä kolopuista alkaa olla linnuille jotain hyötyä. Harva lintu aukolla pökkelössä pesii vaikka niitäkin on. Kuinkahan monella tämän palstan lukijalla on metsissään hyvää järeää rakennuskeloa. Se alkaa olla jo kattelussa ja suomen arvokkain ”jalopuu”.
Omien havaintojen mukaan ensiharvennuksen jälkeen on ehkä paras aika lannoittaa. Silloin nuorilla puilla on vielä kasvukykyä ja ne reagoivat lannoitukseen voimakkaasti. Tässä vaiheessa lannoitus lisää ja nopeuttaa vielä pituuskasvuakin ja puustosta tulee pitempää mitä paikan luontaisen boniteetin mukaan muuten tulisi. Vihreä latvus kasvaa kokoa ja niin edelleen.
Puolangalla on viljavia rinteitä. Yli 200-vuotias kuivalatva kuusikko oli ennen tyypillinen uudistushakkuukohde. Pohjoisessa kuusi usein keloutuu niin, että on kaadettaessa sisältä täysin terve. Tämmösestä saa hirren tai sisustuslautaa tai vaikka mitä värkkiä.
Puun hinta on Oulun läänin alueella kesän myrskyjen jäljiltä tosi heikko vaikka pystystä myy. Kun on tarjouksia kysellyt niin lähinnä huvittaa. Harvoin suunnilleen samalle alueelle sattuu kahta peräkkäistä tuhoja aiheuttavaa myrskyä. Ensin Ahdin päivän myrsky teki voimakkaine syöksyvirtauksineen tuhoa ja heti seuraavana päivänä Paula myrsky, joka pyyhki laajemmin. Alueella oli erittäin lämpimän jä kylmän ilmamassan raja molempina päivinä ja tilanne purkautui aina iltapäivällä noin voimakkaasti.
Juurikin niin. Tottakai maksavat niin vähän kuin mahdollista ja kun nykyiselläkin hinnalla puuta saa ostettua riittävästi niin eihän hintaa kannata nostaa.
Ei metsänomistaja ole verrannollinen maanviljelijään. Maanviljelijät ovat nyt suurissa vaikeuksissa ja paljon tiloja menossa konkurssiin. Metsätilat eivät samoin ole konkurssiuhassa. Puu kasvaa vaikka mitään ei tee ja eikä jatkuvaa rahan syöttöä metsään tarvita. Maatilalla kulut juoksee koko ajan eikä tila tuota mitään ilman jatkuvia panoksia työtä ja rahaa.
Niin vielä 2007-2008 korkeasuhdanteessa tukin hinta nousi merkittävästi vaikka sahatavaran hinnat olivat maailmalla paljon pienemmät. Nyt ei enää samanlaista hinnannousua tapahtunut. Firmat ovat alkaneet varautua suhdanteisiin pitämällä aiempaa isompia pystyvarantoja mikä hillitsee hintojen nousun tehokkaasti.