Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Niin juuri. Ei se neljäkymppiä paljon ole. Raskasta, likaista ja vaarallista hommaa. Koneurakointiahan tässä maassa tehdään yleensä hyvin pienillä katteilla. Nahkoillaan voisi sanoa.
Eikait sillä ole mitään merkitystä oli vaikka tuhannen hevosvoiman rönsy ja miten paljon jälkeä syntyy. Työmies on tässä maassa se kallein kuluerä palkkoineen ja kaikkine sivukuluineen.
Voivathan ne olla mitä sattuu. Systemaattista virhettä voi olla ja ilmeisesti harvoin niitä otetaan ja mistä ja milloin, paljo vaikuttavia tekijöitä. Eikähän ne vedet kovin hyviä ole niiden näytteidenkään mukaan. Minkä paljaalla silmällä näkee niin ei siihen laboratorioita tarvitse. On sitä vesien puhdistumista odoteltu että jos puhdistuisi edes 90-luvun tasolle. Silloin saattoi vielä verkkoja kohtuu hyvin pitää. Olisi monelle valaiseva kokemus tulla nykyään verkkoavennolle ja nähdä mikä multakanahka siihen tulee kun ruskeat limaiset verkot sieltä vetää. Joskus ennen ne verkot olivat aina puhtaita ja siitä saattoi vielä vaikka kahvivedet kopasta.
Jostain syystä noissa omankin alueen vesistöissä nämä kartat on kauan näyttäneet sitä samaa, vaikka vesi on nykyään selkeästi likaisempaa.
No sitä ei tarvitse nettikartoista katsella kun melkeen joka päivä vesillä liikkuu ja kalaa pyytää. Verkoista näkee mitä moskaa siellä vedessä on. Mutta kun ne verkot likaantuu nykyään niin äkkiä ettei ne enää pyydä kalaa.
Ojituksilla on taattu halvan sellupuun saanti. Hyötyjät isojen firmojen omistajat. Haitan kärsijät ranta-asukkaat läpi Suomen maan. Metsänomistaja puut kenkkäkaupalla ojituksiltaan myy ja käy paskasessa rannassaan särkiä ja lahnoja onkimassa. Saunavedet porakaivosta.
Ei se muta sieltä järvestä pohjasta ja rannoilta mihinkään lähde. Siellä ne ravinteetkin koko ajan kiertää ja limakko kasvaa.
Metsäojitus ei ansaitse mitään synninpäästöä. Niin huonoon kuntoon se on vedet pilannut ja vesien pilaantuminen jatkuu edelleen. Vesistön voi sotkea vain kerran. Ikinä sitä ei enää puhtaaksi saa. Pintavalutuskenttä on ainoa toimiva ratkaisu, mutta sen tulee olla tarpeeksi laaja ja sen järjestäminen vaatisi hyvin usein veden pumppaamista mikä ei ole realistista. Suurimpia päästöjä aiheutuu keväällä sulamisvesien mukana ja kovien sateiden aikaan. Kyllä se humus, ravinteet ja savivelli liikkuu silloin siellä ojissa sammalista huolimatta.
Tuosta keskipainosta varmasti löytyy tutkittuakin tietoa. Onhan noita painoja joskus joissain metsästyaiheisissa lehdissäkin käsitelty.
Etelässä voi olla keskipaino 4,3kg mutta pohjoisessa sanoisin että noin 4kg lähempänä. Suomessa on montaa metsorotua ja etelän rotu isompi mitä pohjoisen mustempi. Vanha metso on mielestäni lähes syömäkelvoton. Isoa arvoa sen lihalle ei voi antaa. Arvokkaampi elävänä.