Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Teiden rungossahan ne on hyötykäytössä. Tottakai ne kaikki pitäisi vastaavaan käyttöön purkaa.
Myllyjen perustuksien purku tuo myös suomalaisille töitä ja se on hyvä, että varsinkin ulkomaalaisilta firmoilta saadaan mahdollisimman paljon rahaa jäämään suomeen.
Täälläpäin ei ole varmasti koko kylän rakennusten perustuksissa puoltakaan yhden tuulimyllyn betonista. Suurin osa kivillä ja joihinkin on pikkusen väriksi asti valettu. Joku hevoskuorma haettiin santaa ja kiviä paljon täytteeksi.
Hyvä nyrkkisääntö on, että lähtiessä paikat jätetään siihen kuntoon kun ne olivat tullessa. Metsään ei roskia jätetä. Ei vaikka ne eivät haitallisia olisikaan. Oli mittakaava mikä tahansa. Jos homma on niin heikkoa, että ei ole varaa jälkiänsä siivota, niin semmoseen hommaan ei kannata ryhtyä.
Salpalinjan betonimäärät on hyvin vähäisiä verrattuna nuihin myllyperustuksiin.
Tunturilappi metsittyy poroista huolimatta. Poro ei ole männynsyöjälaji. Jo nyt tuntureille pukkaa mäntyjä entistä korkeammalle ja niiden pelätään lähitulevaisuudessa jo metsittyvän.
Mikä se palkkakulujen osuus on lopputuotteen kustannusrakenteessa?
Se on vissi ero kun on oma valuutta kruunu. Jos olisi markka käytössä niin kilpailukykyä voitaisiin ylläpitää.
Alkuhärkä on ollut varmasti myös merkittävä laiduntaja. Sekin hävisi sukupuuttoon jo 1600 luvulla.
Visentti metsästettiin sukupuuttoon sen kausi ei loppunut luonnostaan. Samoin alkuhärkä. Menestyisi nykyään entistä paremmin . Metsäbiisoni viihtyisi myös mainiosti. Sehän metsästettiin Alaskasta ja Kanadasta vähiin vasta 1800 luvulla. Se sopeutunut visenttiä ankarampaan ilmastoon, puhtaasti pohjoisen havumetsävyöhykkeen laji.
Mammuteista ja villasarvikuonoista ollut mesissä viihtyvät lajinsa.
Suurten nisäkkäiden puute lienee suurin metsiin vaikuttava tekijä. Jääkautta edeltävistä lajeista puuttunee kaikki isot nisäkkäät hirveä lukuunottamatta?
Siperiasta metsäbiisoni katosi noin 2000 vuotta sitten, mutta sitä on sinne istutettu Kanadasta uudestaan. Luulevat että kanadan metsäbiisoni lähelle samanlainen. Saa nähä miten alkaa vaikuttaa runsastuessaan metsiin. Joku asiantuntija oli muistaakseni sitä mieltä että siperia on metsittynyt liikaa isojen nisäkkäiden kadottua. Luontaiset niityt kadonneet ilman laidunnusta.
Puukäsityötunneilla voitaisiin veistellä puujalkoja sotaisille liittolaisille ja vähän niinku varastoon omiksi tarpeiksikin Uralin retkeä silmällä pitäen.
Ojittamattomilla alueilla isompi osa vedestä haihtuu ilmaan tai imeytyy alapuoliseen maaperään. Ojitetuilla liika vesi tulee nopeasti jokiin ja järviin. Siinä niitä aineita liikkuu. Umpilammesta ei ilman ojaa mene muihin vesistöihin mitään.
Osassa pehmytrantaisista umpilammeista vesi on hyvin kirkasta. Pohja näkyy kirkkaana metrien syvyyteen. Toiset taas on tummia. Ei suolammen kalassa maistu samalla lailla muta kuin nykyisissä likaantuneiden jokien ja järvien kaloissa.