Käyttäjän Rukopiikki kirjoittamat vastaukset
-
Suomen ei ole koskaan mahdollista saavuttaa Skandinavian maiden elintasoa.
Norja ja Tanska on öljyvaltioita ja Ruotsi on Ruotsi.
Merenelävät tuottaa Norjalle jo yhtä paljon kuin metsäteollisuus suomelle. Pienenä lisänä öljy/kaasutulot. Tanskakin aikoo jatkaa öljyn pumppausta.
Pitkässä juoksussa maailman elintaso pyrkii tasoittumaan. Joidenkin laskee ja joidenkin nousee.
Olen katsonut samalla alueella lähekkäin voimakkaampaa muokkausta ja lievempää ja muokkaamatonta. Voimakkaammalla muokkauksella saa kyllä paljon enemmän raivaussahatyötä. Yhtä hyvän männikön saa näköjään vähemmälläkin muokkauksella ja työllä.
Pienien aukkojen suotuisa pienilmasto säilyy puustolla niin kauan kuin ympäröivä metsä on vähänkään pidempää. Esim 10 metriä korkealla puustolla voi olla hyvä pienilmasto jos ympärillä 15m pitkää suojaavaa puustoa.
Tuulituhojen kannalta isommalla aukolla tuuli kerkeää saamaan enemmän voimaa kuin pienellä. Suurimmat tuulituhot on yleensä suurien aukkojen reunoilla. Pienen aukon reuna ei yleensä niin paha.
Reunavaikutus täällä missä puusto max 15-20 metriä pitkää on pieni. Pieniä aukkoja voi olla lähekkäin useita niin saa hakkuualaa. Väliin sopivat suojametsät.
Purojen, norojen ja isompien vesien suojavyöhykkeiden tärkein merkitys on niiden varjostava vaikutus mikä pitää vesiä viileänä. Lämmin vesi alkaa rehevöitymään pahasti.
Myös ruotsissa vedet tummuu vaikka siellä ei ojituksia. Mitä enemmän metsissä puuta kasvatetaan, sitä tummemmat vedet. Oli ojia tai ei.
Taimikon alkukehityksen kannalta pieni aukko on parempi. Pienellä aukolla voi päästä todella suuriin lämpösummiin kun on suojametsät ympärillä. Olin yksi päivä isolla aukolla johon kylmä tuuli pääsi puhaltaa. Sai olla toppatakki päällä. Puuston keskellä olevalla pienellä aukolla sai olla teepaitasillaan. Pienilmaston merkitystä ei sopi vähätellä. Hyvä aukkokoko lienee 0,5-2ha, niin ei vielä reunat liikaa haittaa ja lämpötalous pysyy hyvänä kun ei kylmä tuuli pääse liikaa viilentää.
Aukoiltahan niitä metsälintujen pesiä oksien alta löytää. Hyviä suojapaikkoja.
Eikös kauramaitoa ole ollut kaupoissa jo kymmeniä vuosia. Oisko ollu 2011 ku sitä ensi kerran maistelin.
Uhkia voi tietysti nähtä aina kaikkialla. Metsistä pääsee kyllä eroon myymällä ne maapohjineen jos alkaa liian hankalalta tuntua. Kun nyt on 30v aavistushakattu melkeen joka vuosi milloin mistäkin syystä ja nyt alkaa aavistushakkuuseen mennä jo lehtipuutaimikotkin niin maapohjien myynti lienee silloin viisainta.
Kunnon viikate on parempi ku rimmeri. Rimmerin siimasta tulee muovia nurkat täyteen. Vai mitä ainetta ne siimat on. Maahanhan ne silpoutuu.
Joku voisi perustaa semmosen puolueen, joka ei olisi aina ensimmäisenä heikoimpiosaisten kimpussa.
Kepun sote, taksi ja paskalaki varjot on pitkät ja synkät. Turvettakaan ei puolustanut silloin kun sen aika olisi ollut.