Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kruunusillat olisi hyvä protestointikohde. Vain raitiovaunut saavat käyttää 1 km siltaa ja kustannukset nousevat jatkuvasti kun on julkinen hanke.
Näin ohjelmasta vain lopun ja jäi vaikutelma, että Kerttu ei ollut kovin hyvin perillä metsistä. Ei esim ollut huomannut että metsien hiilivarasto on Suomessa kasvanut valtavasti sitten 1970luvun.
Kuuden asteen nousu tarkoittaa Suomen kohdalla neljän asteen nousua nykyisestä. Eli esim Tampereelle tulee Tukholman seudun ilmasto. Ei katastrofi.
Tietääkö kukaan mihin tämä laskelma 7 milj CO2 tonninpäästöstä perustuu ? Kammiomittauksiin vai turvepellon pinnan alenemaan. Jos pinnan alenema lasketaan kokonaan CO2 päätöksiä, onko huomioitu maatalouskoneista aiheutuva painuminen/maan tiivistyminen ? Kaikille pinnan aleneminen ei liene CO2 päästöä.
Ilmastopaneelissahan näkyy tätä sektoria hoitavan sama Kristiina Regina, jota haastateltiin Ylen jutussa. On varmaan vaikea luopua aiemmasta kannasta, jos on tehnyt vähäisten mittausten perusteella yliarvioita. Aika näyttää miten tässä käy, paljon lisätietoa kaivataan. Nyt näyttää siltä, että johtopäätökset on tehty hyvin pienellä määrällä pistemäisiä mittauksia. Jotkut ns. mikrometeorologiset mittaukset (IR-säteen avulla pellon yli yhdistettynä säätietoihin) voisivat antaa tarkemman ja kattavamman tuloksen.
Itse olen ollut kolme kertaa ilmastoahdistunut. Ensimmäisen kerran 1960luvun alussa, kun lapsena luin geologien konsensusmielipiteestä, että jääkautta kohden ollaan menossa. Sattui vielä kesä 1962 kun viljasta ei kypsynyt kunnolla ollenkaan. Vuosina 1985 ja 1987 olivat sitten vuosisadan kylmimmät talvet. Sitten noin vuonna 2000 kun minulle selvisi, että jääkausi on itse asiassa se normaali olotila täällä Pohjolassa. Suomen maaperästä löytyy jäljet noin 5 jääkaudesta. Milankovichin syklit ovat vääjäämättömiä. Näin ollen tämä nykyinen ilmastoahdistus ei enää tunnu niin pahalta varsinkin, kun ollaan menossa lämpimämpään suuntaan. Toki jotakin on tehtävä mutta järkevästi ja kaikki maailman maat, myös Kiina saatava mukaan. Ja väestön kasvu alas. Metsissä ilmastonmuutos näkyy lähinnä nopeutuneena kasvuna ja hyönteistuhoriskin kasvamisena.
Eiköhän syy, paradoksaalista kyllä, ollut tuulivoiman rakentaminen. Palo sai alkunsa työmaalta. Tuulivoiman rakentamisen yhteydessä tuhoutui 2 km2 metsää. Jos alue jätetään luonnonsuojelualueeksi, kestää kauan ennen kuin on samanlainen metsä. Tuulivoiman rakentamisen yhteydessä joudutaan lähes aina tekemään jonkinlainen avohakkuu myöskin.
Sinänsä metsäpalo oli kuitenkin melko pieni verrattuna esim Ruotsin paloihin 2015 (Västmanland, 115 km2).
Viitaten edelliseen Timpan kommenttiin 1800-luvusta olen aina ihmetellyt, miksi vertailukohdaksi on otettu 1700-1800-luku, jolloin vallitsi vielä ns. pieni jääkausi. Tätä on perusteltu sanonnalla ””ennen teollistumista. Mutta kyllä aiemmin keskiajalla on ollut lämpimämpiä kausia. Ehkä pitäisi verrata 1960 ja 1970-lukuun. Toki voimakas lämpeneminen on alkanutkin juuri 1970 luvun jäleen. Mutta esim Suomessa ilmasto kylmeni 1930-luvulta 1960-luvulle. Vieläkin kesä 1937 on ollut mittaushistorian lämpimin.
