Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Helsinkiläisen talojen lämmityksestä ja sähköstä tuleva CO2 päästö on 4-5 CO2 tonnia per henkilö johtuen Helenin kivihiilestä ja maakaasusta, ja Helsingin hiilinielu on pieni. Ei myöskään omaa tuulivoima.
Lyhyellä tähtäimellä voidaan varmaan metsittää joutoalueita ja lisätä puun määrää metsissä. Mutta isoissa metsämaissa ( Venäjä, Kanada, Brasilia) metsäpalot ja hyönteistuhot ovat valtavia. Amazonas ei ole enää hiilinielu ainakaan erään uudemman tutkimuksen mukaan. Kanadan metsät eivät ole enää hiilinielu, Venäjän laajat metsät ehkä vielä. Saharan eteläinen osa on alkanut vihertää, mutta sen merkitys on pieni. Merkittävää hiilinielu lienee laajemmin vain Euroopassa.
Kulmalan haastattelussa oli mielenkiintoinen tämä hiilinielu plus, jolla hän tarkoitti metsissä muodostuvan aerosolin ilmastoa viilentävää vaikutusta. Vaikutus lienee kuitenkin melko vähäinen.
Lapin kelot ja kelot yleensä lahoavat yleensä juuresta ja kaatuvat ajan mittaan. Tällöin lahoaminen nopeutuu. Keloista suuri osa on kyllä jo nyt säilötty etelän ihmisten kelomökkeihin Lapissa. Jopa siinä määrin, että keloa tiettävästi tuodaan mm Venäjän puolelta. Sieltä Metsähallitus ostaa polttopuitakin kun halvemmalla saa.
Jostain luin , että pyökki tarvitsee 8 asteen keskilämpötilaa vuodessa. Jos vuoden keskilämpötila nousee 3 astetta 1800-luvulta Tampereen seudulle tulee Tukholman nykyinen keskilämpötila, ei sen kummempaa. Tukholmassa vuoden keskilämpötila 7 astetta, Tampereella 4. Suurin voittaja ilmaston lämpenemisessä lienee rauduskoivu ja suurin häviäjä kuusi. Mänty selvinnee hyvin. Ei tänne mitään pyökkimetsiä tule muuta kuin istuttamalla etelärannikolle.
Kyllähän peltoon jää viljasta juuristo ja suuri osa kortta. Nykyisin jätetään melko pitkä sänki ja olkea ei enää polteta. Jos vielä harrastetaan suorakylvöä niin maaperän hiili ei karkaa kovin paljoa. Luonnon niityt ovat tietääkseni hiilinieluja. Kyntäminen yhteydessä hiili taas karkaa enemmän.
