Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ei Sitran työntekijää, jos näin todella sanoi. Energiasektorilta (energian tuotanto ja liikenne) tulee edelleen valtaosa 60_70%. Maatalouden osuus noin 15%. Jos puhutaan maa- ja metsätaloudesta niin on kokonaisuutena hiilinielu.
Näihin eri suotyyppien päästöihin ja nieluihin liittyy mitä todennäköisemmin suuria epävarmuuksia. Siksi tuloksia ei pitäisi esittää yksittäisinä keskilukuina vaan pitäisi tuoda esiin myös jakauma. Esimerkiksi päästömittaukset tehdään pääosin pistemäisiä kammiomittauksina, jotka kuvaavat vain minimaalista osaa suoalasta ja eri suotyypienkin alat lienevät epätarkkoja.
Löysin tämän väitteen Luken Aleksi Lehtoselta Twitteristä 16.6.2021. Keskustelu jossa mukana mm. Ari Eini, Sampo Soimakallio jne. Ei ollut mitään viitettä tutkimukseen, voinee kysyä häneltä.
Luke laskee ojittamattomien soiden hiilensidonnan ja metaanipäästöjen ilmastovaikutukset yhtä suuriksi. En tiedä kuinka hyvin perusteltua vai tehdäänkö vain paremman tiedon puutteessa näin.
Neljä vuotta sitten minulla oli alle 2 ha ensiharvennus jota yritin myydä monin tavoin isoille yhtiöille. Ei tullut yhtään tarjousta. Ainoaksi käytännön mahdollisuudeksi jäi mhyn korjuupalvelu, jota kautta puu saatiin myytyä tien vierestä. Mitä vikaa tässä on, mielestäni mhy on hyvä erityisesti pienmetsänomistajan kannalta. Suurtilalliset eivät sitä tarvitse, eikä siihen ole pakko kuulua.
Nyt ensiharvennus tulossa 2023 tähän kuvioon. Eli kyllä siihen ihan hyvä metsä tuli, eikä olisi tullut hieman nopeammin jos olisi kääntömätästetty. Lehtipuuta tarkoitus jättää 20 % luokkaa.
Ymmärsit väärin. Kyllä laitoin myös kuusen taimia heti, kylläkin ilman maan muokkausta
Juuri näin teetin hakkuissani 1997. Lehtipuut jätettiin, vain havupuuta korjattiin. Lähinnä jäi koivua, raitaa ja haapaa. Pääosin metsä oli kuusta.
Itselläni uudistettiin pari hehtaaria luontaisesti noin 20 vuotta sitten. Koivu-kuusi sekametsä siihen on tullut. Mäntyä vähän, vaikka jätettiin siemenpuita. Lähinnä hirvet syöneet männyt. Tammeakin yhtä lähes paljon kuin mäntyä.
Itävallassa kasvu on Suomea paljon nopeampaa ja puulajivalikoima toisenlainen. Ollaanhan paljon telämpänä. Siellä kuten Sloveniassakin paljon pyökkisekametsiä. Kuusimetsät ovat suurelta osin istutettuja pyökkimetsien tilalle. Ei ole samanlaista koivu-kuusi sukkessiota kuin Suomessa. Sloveniassa väitetään avohakkuiden olevan kiellettyä, mutta kyllä minä niitä näin pari vuotta sitten Pokljukan lähellä. Saksassa tai taa olla maksimiaukko 0,5 ha, Itävallasta en tiedä. Pystykarsintaa harrastetaan kuusimetsissä toisin kuin Suomessa.