Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Tuomipihlaja näyttää paikoitellen leviävän metsiin etelä-Suomessa. Oikeastaan myös pioneerikasvi terttuselja (paskanmarja) on myös alunperin vieraslaji, mutta lienee tuotu Suomeen jo 1700-luvulla ? Leviää asutuilla seuduilla metsiin hakkuiden jälkeen.
Kun EU:hun liittymisestä äänestettiin ei mitään puhetta siitä, että EU ohjailisi Suomen metsäpolitiikkaa.
EU ei myöskään ole ostava asiakas niinkuin jotkut täällä luulevat. EU maiden valtioiden ihmiset ja yritykset kyllä saattavat sitä olla, mutta kyllä Suomen metsäteollisuuden tuotteet tuntuvat menevän kaupaksi kovinkin hyvin kun näinkin paljon hakataan. En kyllä ole vakuuttunut Haban next levelistä jos sellaista yleensä on. Kommentit ovat jonkinlaisia kaunaisia tokaisuja ilman mitään syvempää asiatietoa.
Hakkuualallahan monimuotoisuus itse asiassa lisääntyy, erilaisia putkilokasveja löytyy yleensä kymmenittäin muutaman vuoden päästä. Siemenpankista pukkaa mm. vadelmaa, maitohorsmaa jne. Myös säästetyt valopuut hyötyvät (kataja, pihlaja) Kasvitieteilijä Seppo Vuokko on kirjoitellut tästä.
Jos säästöpuu on kasvava, läpimitta kasvaa myös ajan mittaan.
Etelä-Suomessa lahopuuta lisäävät mm. myrskyt, metsätuhot, metsäpalot ja lumituhot. Omassa metsässäni on paljon lumituhojen aiheuttamia kuusen latvojen katkeamisia, jotka johtavat usein puun kuolemaan
No ei kuvan perusteella kovin tuottavalta näytä, lähinnä suolta ? Metsäkadosta muuten noin 80% aiheutuu rakentamissta ja infrasta. Kotikunnassani Tampereen naapurissa se on nyt iso asia, laajat metsäalueet aiotaan tuhota valtatie ja ratapiharakentamisen vuoksi. Saama koskee suunniteltua tunnin rataa.
Vielä aloitukseen. Ennen metsä oli paljolti maanviljelijöiden tai laajemmin metsänomistajien pankki. Muistan että isäni ei saanut pankista lainaa. Metsää hakattiin tarpeeseen, esim. traktorin hankintaa varten yms., ei juuri muuten.
Aiemmin metsän arvo oli vähäinen, sieltä otettiin lähinnä tukkipuuta rakentamiseen ja polttopuuta. Vasta noin 1870-luvulla metsän arvo nousi kovasti höyrysahojen ja ulkomaankaupan (Englanti) vuoksi, erityisesti Kymenlaaksossa. Taisi olla eräänlainen talouden ylikuumeneminen silloin ja tukkipula. Tätä ennen oli sitten tervan polton aika, jolla rikastuttiin Pohjanmaan jokilaaksoissa. Myös puuhiiltä tehtiin miilunpoltolla jo satoja vuosia sitten. raudanvalmistusta varten. Kymenlaaksossa tehtiin puusta myös nokimustaa maaliteollisuudelle.
Väestön kasvu pitäisi saada seis, kuten Kiinassa, Venäjällä ja itse asiassa EU:ssakin. Nyt väestö kasvaa voimakkaasti juuri Afrikassa, Intiassa ym Aasian maissa sekä Amerikoissa (myös USA:ssa). Korona ei juurikaan näytä pysäyttävän väestön kasvua kuten ei myöskään HIV, vaikka aikanaan näin ounasteltiin.
En oikein usko tähän ”Ilmaruokaan”, todellisuudessa typpi siinä tulee suolaliuoksesta ja bakteerit tekevät työn. Ehkä parempi ja helpompi proteiinin lähde olisi ns. yksisoluiset hiivat (Pekiloprosessi, Quorn yms).
Bitcoin ja muiden kryptovaluuttojen ”louhinta” näyttää kuluttavan valtavasti energiaa. Bitcoin pelkästään noin 135 TWh kun Suomen vuosittainen sähkönkulutus on noin 70-80 TWh. Keskustelu tästä ja Elon Muskin kommentit ovat puolittaneet Bitcoinin arvon. Eiköhän pysytä setelirahassa, jota tehdään mm. Tervakoskella.
//www.sijoittaja.fi/283403/bitcoinin-louhinnan-hyodyntaminen-uusiutuvan-energian-tuotannossa/
