Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Itselleni on syntynyt tammea metsään hirvistä hulimatta. Laskin Kemeran yhteydessä niitä olevan noin 40-80 tammea/hehtaari. Sen sijaan istuttamani tammet syötiin pääosin. Seutu Kymenlaaksoa, joka luontaisen tammen alueen pohjoispuolella. Täällä Tampereen seudull myös tammi leviää luontaisesti nykyisin.
Tämähän on vain työryhmän ehdotus, toteutuminen eri asia. Parasta olisi jos Suomi asettaisi hiilineutraalisuus tavoitteen vuoteen 2045 kuten Ruotsi.
Mitenkähän nämä Haban kommentit liittyvät FSC standardiin ? En nyt jostain syystä myöskään pidä Habaa sote-asiantuntijana. Itse olen ollut sillä sektorilla pääosan työurastani.
Niin Amerikoissahan karpalot kasvatetaan ”keinosoilla” joihin johdetaan vettä. Korjuukin taidetaan tehdä nostettavan vedenpinnan avulla. Onneksi ei Suomessa tehdä näin, koska tällainen viljely aiheuttanee suuriä päästöjä vesistöön.
Metsään.fi tiedoissa on pelkkä runkopuu ilman oksia juuria. Maaperää ei huomioitu. Tehty pääosin kaukokartoituksella/keilaus ? Suuntaa antavaa tietoa, laskettu periaatteella 1 m3 sitoo 1000 kg CO2 vuodessa.
Minulla hiilidioksidia noin 9 ha nuorta metsää sitoo Metsään.fi mukaan vajaa 70000 kg hiilidioksidia vuodessa jos oikein muistan. Reheviä maita, lehtomaista kangasta pääosin.
Tässä vastine jo 2008 julkaistuun hollantilaistutkimukseen vanhojen metsien hiilinieluista. Alkuperäisen tutkimuksen mukaan maailma olisi jo melkein hiilineutraali jos laskelmat olisivat oikeita.
http://www.nature.com/articles/s41586-021-03266-z
Nyt alkuperäisen artikkelin kirjoittaja myöntää yliarvion mm. sen vuoksi, ettei hän huomioinut ollenkaan metsätuhoja.
Pallastunturilla on paikoitellen eräänlaisia kolmioaitauksia. Ne on tehty tutkimustarkoituksiin. Erilaiselta näyttää aitauksen sisällä kun puuttuu porojen vaikutus. Joku oli tehnyt pellolleen samanlaisen alueen, johon hanhet eivä päässeet. Huomattava ero siinäkin valokuvan mukaan.
Suomen metsät ovat nykyisin hiilinielu.
Kandan metsät (20xSuomen metsien ala) eivät ole olleet 2000 luvulla hiilinielu, syynä laajat metsäpalot ja hyönteistuhot.
Venäjän metsät (vielä Kanadaa suurempi metsäala) ovat ehkä vielä hiilinielu, mutta se on pienetynyt merkittävästi parin venäläisen tutkimuksen mukaan.Ongelmat samat kuin Kanadassa.
Suomen lulucf sektorihan on kokonaisuudessaan suuri hiilinielu. Maatilat ovat myös suurimmaksi osaksi vähintäänkin hiilineutraaleja, jos niillä on vähänkin kasvavaa metsää. Toisin on monissa maissa joissa hiilinielua ei ole juuri ollenkaan. Metsään.fi sivulta voi tarkistaa karkeasti metsänsä hiilensidonnan.