Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Turvetuki ilmesesti laskee kaukolämmön hintaa jossain määrin. Mutta tässä ehdotuseni Haballe: Asumistuki, joka on nykyisin jo 2,4 mrd euroa. Vuokralaista voidaan suojata vuokrakatolla/sääntelyllä, kuten Berliinissä on tehty.
Tuesta ottavat osansa suuret asuntosijoittajat Kojamo ja Sato, jotka ymmärrettävästi maksavat omistajilleen osinkoja. Molemmat ovat suurelta osin ulkomaisessa omistuksessa, joten näin iloisesti suomalaisen veronmaksajan rahoja siirretään ulkomaille.
Puuta ei kannata turhaan polttaa vaan kasvattaa tukkipuuksi. En oikein ymmärrä Haban logiikkaa, myykö hän vain energiapuuta ? Harvennuspuu mieluimmin kuiduksi kuin suoraan energiaksi.
Minulle on hieman epäselvää turpeen verotus Ruotsissa. Energiaveroa sillä ei ole, mutta joku rikkivero on. Päästöoikeuksien hinta määrää kuitenkin käytön, onko sitä Ruotsissa turpeella ? Turpeen käyttö on kuitenkin Ruotsissa ollut Suomea selvästi vähäisempää.
Et lukenut tai ymmärtänyt tutkimusta, joka on julkaistu vertaisarvioidussa Geosciences lehdessä.
Chernobyl laskeuma v. 1986 jätti Cs-137 isotooppijäljen järviin osassa Suomea. Tämän perusteella seurattu 1986 jälkeen tapahtunutta sedimentin kertymistä, joka ollut keskimäärin noin 7 cm. Tästä voidaan karkeasti arvioida, että järviin kertyy noin 20 cm sedimenttiä sadassa vuodessa.
Kerttua ei näemmä haittaa uskossaan se, että tutkimustulokset (Chernobylin 1986 jälkeen noin 30 vuotta) ei oikein tue näitä 4 m humuspatjoja. Keskimäärin 7 cm oli tullut oli sitten lähellä turvesuo tai ei ja 60 järveä tutkittiin. Sinänsä mielenkiintoista, että järvet näyttävät täyttyvän sedimentillä noin 20 cm /100 vuotta.
//www.mdpi.com/2076-3263/10/8/313
Olen ymmärtänyt, että näitä luonnonpäästöjä ei huomioida laskelmissa, vaikka tietysti pitäisi.
Allekirjoitin, mutta tietääkseni Ruotsissa turpeen poltto on kuitenkin päästökaupan alaista. IPCC ja EU eivät vaadi turpeen luokittelemista fossiiliseksi, mikäli käyttö on kasvua pienempää kuten se nyt on Suomessa.
Näin se vain on, isot maat Saksa, Ranska ja Italia määrittävät suunnan. Pienemmät maat vain vilisevät, jos eivät osaa liittoutua omaksi ryhmäkseen.
Kellä sellusta voi tehdä viskoosia, karboksimetyyliselluloosaa (60 g purkki 4,90), ligiinistä liimaa, biohiiltä, lignosulfonaattia. Sellunkeiton sivuotteita ovat mm. mäntyöljy –> biodiesel yms, tärpätti, sterolit ym. kemikaalit. Mustalipeän poltto tuottaa energiaa 2,4 krt sellutehtaan oman tarpeen.
Kun katsoo suurimpien metsäyhtiöiden (Stora, UPM) sivuja, niin havutukkipuun hinta on haarukassa 62-64 euroa ja kuitupuun hinta tasoa 20 euroa kuutio. Noussut on jonkinverran, muttei ihan niin huimasti kun väitetään.
Kyllä onnistuu. Olen laittanut taimet pääosin muokkaamattomaan maahan. Ei suurempia tuhoja.