Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Riippuu vähän tutkimusalasta, miten tutkimusten objektiivisuus ja yritystoiminta samalla alalla istuvat yhteen. Ei liene suurempi ongelma esim. tekniikan eri aloilla, jos professori tutkii ja harjoittaa yritystoimintaa samalla alalla. Ilmeisesti uskoo omiin tutkimuksiinsa.
Ongelmia on enemmän mm. luonnonsuojeluun liittyvän tutkimuksen piirissä. Jos tutkimusala ja ideologia ovat sama, tahtoo tulla ideologista tutkimusta. Ainakin uskottavuus laajemmissa piireissä vähenee. Nykypäivänä lisäksi eräät tutkija ovat eräänlaisia twitteraktivisteja, mikä vähentää heidän objektiivisuuttaan ainakin minun silmissäni. Tulee mieleen esim. Sampo Soimakallio ja Seppo Knuuttila Sykestä.
Tottakai voimme. Metsissä on selvä ja huomattava hiilinielu nykyisin (ts. metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan). Autokaupoista ja monista yrityksistä olen epävarma. Nehän usein yrittävät saavuttaa hiilineutraalisuuden erilaisilla kompensoineilla, kuten ostamalla metsien hiilinieluja. Sähköautojenkin kohdalla on monia tekijöitä, jotka pienentävät niiden laskennallisia hyötyjä ilmastomielessä. Varsinkin plug-in hybrideilla ja Suomen oloissa päästöt ovat ehkä noin 3-kertaisia virallisiin lukuihin verrattuna. Päästöt riippuvat paljolti myös millä sähkö tuotetaan. Sen suhteen tilanne on kyllä Suomessa melko hyvä (80% CO2 vapaata). Sähköauton valmistaminen taas aiheuttaa ehkä noin 30% enemmän päästöjä kuin polttomoottoriauton.
Hiivaproteiinia on tehokasta tuottaa , mutta se ei ole saavuttanut suurta suosioita. Quorn on ollut markkinoilla kymmeniä vuosia. Lähinnä hiivaproteiinia käytetään eläinten rehuksi. Pekiloprosessikin on herätetty uudelleen eloon.
Epäilen ihmisten halukkuutta syödä synteettistä ruokaa. jo 1970-luvulla ennustettiin että hminen nauttii ruokansa pillereinä. Näin ei ole käynyt, pikemminkin pyritään aitouteen.
Olen kyllä vähän Tolopaisen linjoilla, että maailman väestökehitys pitäisi saada kääntymään alaspäin. Viime ja tänä vuonnakin maailman väestö kasvaa kovaa vauhtia koronasta huolimatta (noin 80 milj/vuosi).
Kaikesta Yle-propagandasta huolimatta Suomen metsät ovat edelleenkin hiilinielu, jopa huippuhakkuiden vuonna 2018. Kanadan Suomeen verrattuna 20-kertainen metsäala sen sijaan ei ole ollut hiilinielu.
//www.nrcan.gc.ca/our-natural-resources/forests-forestry/state-canadas-forests-report/how-does-disturbance-shape-canad/indicator-carbon-emissions-removals/16552
Lainaus Kari Engvistin blogista Ylen sivuilta. Vaikaa kirjoitus liittyi pääosin koronaviestintään, se sopii hyvin myös luontokeskusteluun.
<p class=”yle__article__paragraph”><strong class=”yle__article__strong”>”Aivan oma tunneviestinnän luokkansa liittyy kuviteltuun moraaliseen ylemmyyteen. Jos ihminen uskoo kulkevansa oikeamielisten joukoissa, hän vaikuttaa helposti pöyhkeältä vaikka luulee tarkoittavansa pelkkää hyvää. Vika ei tällöin ole pelkästään kuulijassa vaan myös viestissä. Menneinä vuosina uskontuomioita jaettiin tylysti niille, jotka hurskas puhuja uskoi vajavaisiksi tai muuten syntisiksi. Samaa tautia voi joskus erottaa luontopuheessa. ”</p>Rikkidioksidipitoisuudet ja laskeumat Itä-Lapissakaan eivät tiettävästi olleet mitenkään erityisen suuria. Länsi- ja lounaistuulet ovat Lapissakin vallitsevia. Nyt muistelen lukeneeni, että Petsamon/Norilskin nikkelijalostamoa ollaan sulkemassa vai muistanko väärin ? Rikkilaskeumat on esimerkki ympäristöongelmasta joka on onnistuttu hoitamaan melko hyvin.
Kuka muistaa neulaskatoa ja tutkija Huttusen huolestuneita kasvoja TV:ssä. Missä hän on tänään ? Syynä piti olla Venäjän Petsamon nikkelitehtaan päästöt. Eivät metsät tuhoutuneet 10 vuodessa kuten Erkki Lähde ennusti. Kyse oli jostain muusta, sateisesta kesästä, sienitaudeista ja aikaisin lokakuussa tulleista pakkasista. Tästä on tehty väitöskirjakin. jonka nimi on muistaakseni Erään ympäristöuhkan anatomia, tekijä Esa Väliverronen. Siinä kuvataan miten media luo ja kehystää tarinoita omalla tavallaan. Ilmiö ei ole mihinkään hävinnyt ja tällä hetkellä ilmastonmuutoksella kehystetään sellaisiakin asioita, jotka eivät siihen mitenkään liity. Esimerkiksi koronaa ja ”ilmastopakolaisuutta”.
