Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Haban käkikello on taas herännyt.
Ruotsi on päättänyt pyrkiä hiilineutraaliksi 2045 ja EU 2050. Mitä voitamme sillä, että haluamme olla mallioppilas ? Jos teemme liian nopeita ja tiukkoja päätöksiä, tulee tästä ehkä enemmän työttömyyttä. Toki tulevaisuutta pitää ennakoida ja satsata puhtaaseen teknologiaan. Mutta esimerkiksi, emme tiedä sitä vielä mikä teknologia voittaa lopulta liikenteessä (esim kuorma-autot). Mielestäni tämä 2045 olisi ollut hyvä tavoite Suomelle. Aikanaan edellinen hallitus esitti sitä ja jotkut kauhistelivat senkin tiukkuutta. Ruotsilla tämä tavoite on helpompi saavuttaa. Sillä on niin paljon vesivoimaa, ydinvoimaa ja tuulivoimaa. Kivihiilen, turpeen ja maakaasun käyttö vähäistä ja taitaa olla niin, että turve on siellä uusiutuvaa.
Katsoin sitra-Turve raportista. Turve on todella Ruotsissa hitaasti uusiutuva polttoaine. Sillä ei ole CO2-vero, sen sijaan kyllä rikkivero. Turpeen käyttö polttoaineena selvästi Suomea vähempi, mutta sitä tuodaan sinne mm. Valko-Venäjältä. Sen sijaan kasvuturpeen nosto ja myynti ulkomaille Suomea runsaampaa. Raportin viitteet viittaavat jossain määrin kirsikanpoimintaan. Esim raportti ei huomioi ollenkaan ruotsalaisia tutkimuksia, joiden mukaan turve on co2-päästöiltään maakaasun luokkaa 100 vuoden aikajänteellä (IVL, 2013). Myös monet vertailut perustuvat niinkin vanhoihin tietoihin kuin vuosi 2008.
Ps. Pitäisi muistaa, että Suomen metsät ovat vain 0,6% maailman metsäpinta-alasta. Emme voi metsätalouden alas-ajolla pelastaa maailmaa.
Osa asiantijoista/geologeista on sitä mieltä, että tämä ilmastonmuutos saattaa estää seuraavan jääkauden käynnistymisen. Muutenhan elämme täällä pohjoisessa jääkausi-ilmastossa. Milankovichin syklit eivät ole kadonneet ja ne käynnistänevät jääkauden Skandinaviassa aikanaan. Siperiassa taas ei ole ollut jääkautta ja ilmeisesti ei tulekaan, koska siellä ei sada tarpeeksi.
Missähän näitä patoaltaan murtumisia on tapahtunut, en muista yhtään ? Tämä em. GTK:n tutkimushan viittaa siihen. että sedimentin muodostuminen olisi samaa luokkaa oli sitten turpeen nostoa tai ei. Suomi on täynnä tummavetisiä, humuspitoisia järviä luonnostaankin. Usein nimi on vaikkapa Tervajärvi, joka viitannee tummaan veteen.
