Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Tämä metsäveroerä tuli 2007 ja siinä osittain siirretään metsän myynnistä saatuja veroja ao kuntaan. Ei kuitenkaan täysimääräisesti, koska metsävero-osuuden suhdetta kuntien yhteisöverotuottoon on rajoitettu siten, että sen määrä on vähintään 5 ja enintään 15 prosenttia kuntien yhteisöverosta.
En taaskaan ymmärrä Haban ajatuksen juoksua. Voisitko joskus laittaa selkokielellä kommenttisi jälkeen mitä tarkoitat. Yhteismetsiähän on jo nyt paljon ja periaatteessa jokainen voi ostaa niistä osuuksia.
Hyvä keino voisi olla se, että metsänmyynnin verotulot (30-34% kaupasta) tuloutettaisiin kunnalle, jossa metsä sijaitsee. Nyt menee pääomatulona valtion pohjattomaan kassaan ja esim. yli 2 mrd asumistukiin.
Sellutehtaaseen, sen mustalipeän polttoon, voidaan liittää synteettisen metaanin tuotanto. Tuulivoimala vaan tehdasalueelle, joka tekee vetyä vedestä. Sitten hiilidioksidin ja mvedyn reaktiolla metaania. Tietääkseni tätä tutkitaan mm. Lappeenrannan tekn. yliopistossa.
Ilman sellunkeittoa ei saada monia puun kemiallisia osia irti. Sellun keiton avulla saatavia tuotteita / kemikaaleja ovat mm.
– viskoosi ja muut selluloosakuidut
– mäntyöljy ja mäntysuopa
-tärpätti
-CMC eli karboksimetyyliselluloosa (mm. jäätelössä)
– stanolit (Benecol), ksylitoli
-eräät muoviraaka-aineet
-ligniini ja siitä saatavat tuotteet (lignosulfonaatti, liimat yms)
Haba: Valtio ei ole yrittäjä. Ei ota yrittäjäriskiä kuten yksityinen henkilö. Neuvostoliitossa valtio hoiti kaiken ”yrittäjyyden” ja tulos oli mikä oli.
Tavallaan ensimmäinen itsenäisyysyritys/ajatus oli Anjalan liitto ja Liikkalan nootti Venäjän keisarinna Katariinalle. Upseerit ja sotilaat eivät halunneet hyökätä Venäjän alueelle toisin kuin Ruotsin kuningas. Suomalainen upseeri Hästesko sai maksaa tästä hengellään Tukholman torilla. Perusasia oli se, että Ruotsi ei kyennyt enää antamaan suojaa suomalaisille, vaan tarjosi perinteistä tykinruokana olemista suomalaisille rusthollitalonpojille.
Helen voisi ottaa mallia Tukholmasta.
Tukholman energiasta suurin osa, ehkä noin 75%, tulee uusiutuvista. Tärkeitä ovat lämpöpumput, jäteveden lämpö, biokaasu, erilaiset biomassat, jätteiden poltto jne. Yksi bio CHP laitos myös on rakennettu äsken kaupungin ja Fortumin yhteistyönä. Tukholmassa ei ole niin paljon kaukolämpöä kuin Helsingissä, järjestelmä perustuu enemmän lämpöpumpuihin ja päästöttömään sähköön (vesivoima, ydinvoima, tuulivoima).
Ei pitäisi olla mikään yllätys, että siinä näyttää näin käyvän.
//a.msn.com/r/2/BB1bsrLC?m=fi-fi&referrerID=InAppShare
Modulaariset ydinvoimalat yms ovat kaukaista tulevaisuutta. Turveyrittäjää on vaikea kouluttaa helposti muuhun kuin energiapuuyrittäjäksi. Varsinkin kun Vapo myi Nevelin voimalat ranskalaisille.
Johtuu EU säädöksistä.joiden mukaan uusien autojen päästöt pitää olla keskimäärin alle 100 g/km. Töpselihybridien päästöt ovat kuitenkin käytännössä 2-3 kertaisia viralliseen testitulokseen verrattuna (englantilainen tutkimus).
Kuka muistaa vielä miten turpeesta tuli fossiilinen Suomessa vuonna 2000. EU ei sitä vaatinut suoraan ja IPCC:kin pitää turvetta välimuotona fossiilisen ja uusiutuvan välissä. Arpa ratkaisi lopulta asian eduskunnassa.
//www.kauppalehti.fi/uutiset/eduskunnan-arpajaiset-turpeesta-tulevat-suomelle-kalliiksi/721c8ed7-d22e-413f-b2f7-1acd2e2188d0