Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ensimmäiset valkohäntäpeurat muistaakseni tulivat Suomeen sodan jälkeen Minnesotan suomalaisten lahjana. Ne sijoitettiin Laukon kartanon maille Vesilahteen, siitä koko kanta on syntynyt. Ei silloin mitään YVA menettelyjä ollut. Jälkikäteen aika huono lahja, vaikka sodan jälkeen varmaan kaivattiin lihaa.
Minulta pakkolunastettiin kymmenisen vuotta sitten pyörätietä varten noin 100 metriä maata 18 metrin leveydeltä. Eniten kummastutti miten suuren leveyden pyörätie vaatii. Korvaus oli suhteellisen hyvä, muistaakseni, 2 euroa neliö. Yritin suojella aallani olevan tammen, mutta rakentajat kaatoivat senkin.
Minulla on myös metsässäni pari isohkoa ihmisen tekemää kuoppaa, ainakin 100 vuoden takaa. Isäni puhui, että olisivat nauriskuoppia, mutta museoihmiset pitivät niitä mahdollisesti venäläisten sotilaiden tekeminä. Hyvin mahdollista, että ovat sotilaiden jäljiltä. Ne ovat Kymijoen itärannalla, jossa Ruotsin ja Venäjän raja oli 1700-luvulla.
Linkin artikkeli on lähinnä katsaustyyppinen, jossa on spekuloitu glyfosaatin ja eri sairauksien yhteydellä. Kuitenkin esimerkiksi lymfooma on yleistynyt jo 1970-luvulta lähtien ennen glyfosaatin runsastunutta käyttöä. Syyt ovat varmasti monnaiset, eivät yhden aineen aiheuttamat. Myös eräät ns lifestyle tekijät ja lihavuus voivat olla mukana. On totta että eräät autoimmuunisairaudet, allerhiat yms ovat yleistyneet länsimaissa, muttei esim Venäjällä (Haahtelan ym vertailut rajan molemmin puolin). Erityisesti nuorten keskuudessa llergiset sairaudet ovat lisääntyneet.
Yleisesti ottaen on niin, että on helpompi osoittaa tai vihjata aineen A aiheuttavan syöpää kuin että se ei aiheuttaisi. Muistaakseni WHO/IARCn arvioissa vain yksi aine (tolueeni) on todettu ei-karsinogeeniseksi. Glyfosaatista löytyy tuhansia tutkimuksia Googlen haulla. Myös pitäisi miettiä, mikä on turvallisempi vaihtoehto sille.
Mielenkiintoista tämä eurooppalaisten ja amerikkalaisten kovin erilainen suhtautuminen gmo:hon. Itse en oikein tiedä miten suhtautuisin, mutta tuskin aivan niin suui peikko kuin pelotellaan. Saa ero Euroopan ja USAn välillä on suhteessa kantasolututkimuksiin.
Näyttää sitä että EU on jäämässä kovasti jälkeen USAsta monellakin alalla. Missä on euroopplaiset alustatalousfirmat ? Kaikki uusi näyttää tulevan USAsta ja siellä etupäässä Kaliforniasta.
Ja tässä vielä yksi asiaa valottava artikkeli. Asiat eivät ole niin yksinkertaisia kuin mediasta voisi päätellä. Ihmiset ei hahmota riskejä oikein.
Hemputtaja:
Hiilidioksidi päästää näkyvän valon lävitse, mutta absorboi lämpö/infrapunasäteilyä tehokkaasti tietyillä aallonpituuksilla. Sen pitoisuuden kasinkertaistumin 560 ppm:ään nostaa fysiikan lakien mukan lämpötilaa noin 1 Celsiusasteen. Ei tämä lämpötilan nousu niin suurta ole, koska itse asiassa lämpötila nousee noin 288 Kelvin asteesta 289:ään Kelvin asteeseen (siis maapallon keskilämpötila). Noin puolet hiilidioksdista sitoutuu metsiin, meriin jne ja noin puolet jää nostamaa ilmkehän pitoisuutta.
Nämä takaisinkytkennät kuten vesihöyry ovat sitten huomattavasti epävarmempia asioita. Ei esimerkiksi tiedetä kuinka paljon pilvisyys lisääntyy vai lisääntyykö ollenkaan.
Hemputtaja:
Hiilidioksidi nostaa ilman lämpötilaa säteilypakotteen kautta noin 1 C, kun sen pitoisuus kohoaa esiteollisesta 280 ppm tasolle 560 ppm. Kohonnut lämpötila taas saa ilmakehän keskimääräisen vesihöyrypitoisuuden nousuun, mikä sen (vesihöyryn) säteilypakotteen kautta nostaa lämpötilaa lisää. Eli hiilidioksidi on eräänlainen termostaatti. Tämä yhden asteen nousu on selkeää ja varmaa fysiikkaa, mutta tämä vesihöyrypitoisuuden nousu on epävarmempaa, Voi olla että kohonnut lämpötila jopa laskee sitä ? Tästä vesihöyryn takaisinkytkennästä on vielä paljon epävarmuutta.
