Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Mikä oli linnuston tila 100 vuotta sitten ? Oliko lajeja lintuja enemmän ta vähemmän ? Olisi hyvä tutkia. Jonkinlaisen lähteen asiaan voisi antaa prof Kivirikon kirja Suomen linnut. Siitä ainakin selviää, että monet nykyisin yleiset lajit olivat silloin vähälukuisia (huom. tätä termiä ei nykyisin juuri käytetä). Ja myös monet nykyisin vähälukuiset silloin yleisiä (lähinnä metsäkanalinnut ja hömötiainen). Jos käytettäisiin nykyisiä uhanalaisuus kriteerejä, suuri joukko linnuista olisi ollut silloinkin uhanalaisia. Jos katsoo Lintuatlaksen tietoja näyttää siltä, että suuurin piirtein puolet lajeista on lisääntynyt ja puolet on vähentynyt. Silti esim hömötiaisia lienee yhä lähes 500000. Eli nykyisten kriteerien mukaan (alunperin ls-järjestöiltä) laji joutuu hyvin helposti jonkinlaiseen uhanalaisuus luokkaan tyllä harakka ja västäräkki.
Krasnojarskissa Siperiassa näytti olevan jo 26 C lämpötiloja. Metsä varmaan rutikuivaa. Sammuttaminen melko toivotonta puuhaa erämaassa. Sammuvat kun ovat sammuakseen. Tämä Siperian palo muistuttaa jotenkin Kanadan Albertan FortMcMurrayn paloa viime toukokuulta. Siellähän jouduttiin evakuoimaan jopa 80000 asukkaan öljykaupunki.
Pyyn vuoksi kannattaa jättää metsään leppiä. ovat muutenkin hyviä typenkerääjinä. Myös haavat kannattaa jättää paikoilleen, muuten tulee 50 uutta haapaa. Oma kokemukseni on, että pyyt pitävät erityisesti purojen notkoista.
Metsäkanalintujen yleisyydestä vuosittain paras tieto lienee RKTL:llä, nykyisin kai osa Lukea. Riistakolmiolaskennat antavat mutu tietoa paremman käsityksen.
Katsoin tarkemmin (alkuperäinen julkaisu) tämän Syken tutkimuksen linnustosta ja hakkuista. Saa hieman erilaisen käsityksen kuin Hesarin artikkelista. Tutkituista 15 lintulajista 2 (teeri ja harmaapäätikka) oli yleistynyt hakkuiden lisääntymisestä huolimatta, 4 (käpytikka, hömötiainen, töyhtötiainen, kuukkeli ja pyy) vähentyneet ja 8 lajin kohdalla ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tutkijat selittivät harmaapäätikan (eteläinen laji) lisääntymistä ilmaston lämpenemisellä. Sen sijaan kuukkelin (pohjoinen laji) vähenemiseen ilmastonmuutos ei kelvannut syyksi.
Miksi ay-liikkeessä ei ole demokratiaa lakoista päätettäessä. Voitaisiin äänestää niistä. Toisekseen ay-liikkeen johto ei heijastele jäsenistönsä todellista poliittista kantaa useinkaan. Lisäksi voi käydä niin, että porvari jäsen joutuu tukemaan vasemmistopuolueita jäsenmaksurahoillaan.
Haba, kyllä metsähallituksen hakkuiden vähentäminen pikemminkin nostaa kantohintaa kuin laskee sitä. Jos tarjonta vähenee, hinta yleensä nousee.
Varmasti hyvä ratkaisu on hieman vähentää Metsähallituksen tuottotavoitteita, etteivät hakkaa liian nuorta metsää. Ongelmia Metsähallituksen hakkuiden väheneminen saattaa aiheutta lähinnä pohjoisen sahoille, kuten Pölkky Oy:lle.
Perusvoimaa tarvitaan vielä 20 vuoden kuluttuakin, mikäli sitten ei tehdä jotakin ratkaisevaa keksintöä akkuteknologiaan. Melkein viikottain löydetään uusi lupaava akku, joka sitten todellisuudessa ei mullista mitään. Valtavasti on tutkimusta yliopistoissa ja yrityksissä meneillään. Tuulivoiman kannattavuus on parantunut, mutta Suomessa kylmän pakkasjakson aikana ei saada paremmin tuuli- kuin aurinkovoimaakaan. Silloin on edullista esim. bio-CHP tuotanto, jossa saadaan sekä lämpöä että sähköä. Muita hiilidioksidivapaita perusvoimalähteitä ovat mm. ydinvoima ja vesivoima. Erityisesti teollisuus tarvitsee vakaata sähköntuotantoa. Saksan ongelma on epävakaa verkko, joskus tuulee joskus ei. Energiewende ei ole oikein onnistunut, alkaa olla jo maksimäärä tuulimyllyjä. Ihmiset ovat alkaneet vastustaa niitä.
