Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Alkuperäisen julkaisun kohdassa 2.3 Taulukon 1. jälkeen teksti, jossa mukana myös laskennan korkokannat.
”To account for the increased costs of selective harvesting by the CCF alternatives, timber prices obtained from CCF management are set to be 75 % of estimated price of RF. This adjustment reflects a doubling in harvesting costs per m<sup>3</sup>, while CCF management extract approximately 50 % more timber than RF operations. As discount rate for the NPI, we considered a factor of 2%, which is often applied to cover long-term economic problems in forestry, and to reflect on increasing discount rate we examined a 4 % rate in Appendix B”.
Katsoin tätä Eydindsonin ym tutkimusta alkuperäisjulaisusta pikaisesti. Näyttää olevan tyypillinen simulointitutkimus, jossa tarvittaessa saadaan miltei minkälainen tulos tahansa. Se saadaan simuloitavien asioiden ja niiden arvojen valinnalla sekä sillä mitä jätetään. Yleensä tällaista tutkimuksista puuttuvat myös virhearvioinnit.
Ongelmallista tässä tapauksessa on että simuloidaan sellaisia asioita, jotka eivät ole yhteismitallisiats. niitä on vaikea muuttaa numeroiksi. Esim tässä tapauksessa puun kasvun ja maiseman kauneuden numerointi.
Tutkimuksessa ei ole huomioitu pitkäikäisiä puutuotteita ja ilmaston muutos vain puun kasvuna. On oletettu, että puun hinta jk:ssa on 75% jaksollisen kasvatuksen hinnasta (melko oikea arvio ?), mutta puun tuoton on jatkuvassa kasvatuksessa(CCF lyhenne) oletettu olevan 50% suurempi kuin jaksollisessa kasvatuksessa (RF lyhenne). Onko näin ollenkaan ???
Jotkut metsäntutkimusta tarkemmin tuntevat (Anneli ?) voisivat katsoa tarkemmin mitä tutkimuksessa on oletettu.
Niin Hollannissa ei ehkä ole, ei liene sellaisia sivuvirtoja kun Suomen prosesseissa. Ei Suomessakaan runkopuuta pitäisi polttaa.
Minuakin on häirinnyt nämä epämääräiset puheet turpeen ym. verotuesta. Kyseessä on vain alennetut verokannat. Samoin suurin osa ns. yritystuista on itse asiassa alennettuja verokantoja. Mikä on sitten oikea verokanta, maksammeko me muut kenties korotettua verokantaa ? Ainakin sähkössä näyttää olevan niin. Minullakin sähkön siirtomaksusta (Elenia) on 48% veroa,
Puusta voidaan saada joitakin kemikaaleja (esim Benecolin stanoleja), joiden kilohinta on hyvä. Mutta samalla puusta 99% on jotakin muuta. Jalostusaste ja kannattavuus on todella kaksi eri asiaa kuten edellä todettiin. Kemikaalien saanti edellyttää sellun keittoa. Tärkeä sellunkeiton sivutuote on uusiutuva energia. Kun vielä laitetaan sellutehtaan perään tuulienergialla vetyä vedestä tuottava laitos, niin hyvä on.
Lueskelin joutessani Sitran turveraporttia. Tässä joitakin huomioita.
Ainoa suotutkimus johon raportti nojaa on Jyri Seppälän ym. 10 vuotta vanha ”Kriittinen analyysi Suomen energiatureesta”. Ei esim Ojasen tutkimuksia mainita, vain joku esitelmä on kirjallisuusluettelossa.
Kuvassa 25 on käytetty 100 vuoden GWP-kertoimia. Tilanne muuttuisi huomattavasti jos olisi käytetty 20 vuoden kertoimia (esim metaanilla se on noin 85 käytettyn 25 asemasta). Tämä olisi muuttanut luonnontilaiset suot huomattavasti pahemmiksi päästölähteiksi. Samoin kuten A Jalkanen totesi, ei metsänkasvua ole huomioitu ojitetulla suolla.
Työntekijämäärien arvioinnissa ihmetyttää, että turve työllistää Suomessa huomattavasti vähemmän ihmisiä (2500) kuin Irlannissa ja Ruotsissa (>4000), vaikka niissä turvetta käytetään Suomea vähemmän polttoon. Onko Suomessa jätetty välilliset vaikutukset (mm. kuljetukset) huomioimatta.
Turvetta korvaavien vaihtoehtojen tarkastelussa on jätetty huomioimatta ns. kaksoiskaappaus eli bio-CCS (bioenergia ja hiilidioksidin talteenotto). Tämän kehittämistä on suositellut IPCC:kin. Kategorisesti kaikki poltto nähdään negatiivisena. Toki bio-CCS on vielä kaukaista tulevaisuutta, mutta niin ovat myöskin modulaariset ydinvoimalat.
Jos kerran 165 miljoonaa on EU:ta tarjolla, niin korvataan koneyrittäjille koneinvestoinnit ja laitetaan miehet Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalle rakennustöihin. Uudelleenkoulutukseen löytynee myös rahaa. Muttei niin nopeasti, että eräät kaupungit kylmenevät. Helpommin heistä on varmaan koulutettavissa hakeyrittäjiä. Mutta tämäkään ei varmaa käy ekonomisti Ollikaiselle.
Miksiköhän Suomessa ei juuri ole pajupeltoja kuten Ruotsissa ? Vanhoilla turvealueilla voitaisiin ehkä tuottaa myös energiapajua ?
