Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
”Eikös nyt ole jo se tilanne että sähköntuotantoon ei juuri lämpövoimaloita käytetä. Sähkö tuotetaan jo muualla tavalla sitä luokkaa ettei lämpövoimaloiden lauhdesähkölle ole tarvetta ainakaan joka paikassa.”
Mitä on lämpövoimaloiden lauhdesähkö ? Varsinaiselle lauhdesähkölle ei juuri ole tarvetta enää nykyaikoina (teho 40%) kun kovilla pakkasilla. Tälläkin hetkellä CHP-tuotantoa (teollisuus+kaukolämpö)on noin 20% kätetystä sähköstä noin 1500 MW, noin 20% sähkön käytöstä. Tuulivoimaa tulee nyt noin 660MW, alle 10%. Vesivoimaa 1400 MW (noin 20%) ja ydinvoimaa 2700 MW (noin 30%). Sähköverkon tilan reaaliajassa näkee muuten mukavasti Fingridin sivuilta. Googlettakaa vain ”sähköjärjestelmän tila”.
Fossiilisia polttoaineita ja turvetta polttavat laitokset ovat yleensä melko suuria sähkönja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Lämpöä voidaan varmaan tuottaa paljolti lämpöpumpuilla ja hukkalämmön talteenotolla (myös lämpöpumpuilla), mutta lämpöpumputhan vain kuluttavat sähköä. Miten puuttuva sähkö tehdään ? No ehkä uusi ydinvoimala, tuulisähkö ja Kemin sellutehdas parantavat ajan mittaan tilannetta. On kyllä vahinko jos yhteistuotanto CHP laitoksia ajetaan alas suuressa mittakaavassa, koska Suomessa sekä sähkön ettän lämmön kulutus kasvaa voimakkaasti talvella. CHP-laitos vastaa näihin molempiin ja sen hyötysuhde on hyvvä (90%).
Perusongelma tässä 2500 hengen uudelleen työllistämisessä on se, että heidät voidaan työllistää lähinnä metsähakkeen toimittajiksi, kun turpeesta luovutaan. Ja polttoa ei Sitrakaan tunnu haluavan. Lämpöpumppujen ja tuulivoiman asentajiksi ei tarvita näin montaa ihmistä.
Sitran raportissa on tendenssinomaisesti todettu, että turve työllistää vain 0,1% työvoimasta. Kuinka pajon venäläinen kivihiili tai maakaasu työllistää Suomessa, ehkä muutaman henkilön. Tätä ei ole sanottu tietenkään. Tai kuinka paljon tuulivoima työllistää.
Kaupungeissa kyllä verovaroin (valtio ja kaupunki) subventoidaan runsaasti liikumista verrattuna maaseutuun. Toki kaupunkiautoilijakin joutuu maksamaan korkeita parkkimaksuja yms. Suurelta osin maalla asuja joutuu maksamaan myös teiden ylläpidon (itsekin maksan kahta tiemasua). amoin maalla sähkön siirtomaksut ovat korkeampa uin kaungeissa pääsääntöisesti. Fingridin kantaverkko menee jopa Helsingin sisään. Suomessakin voitaisiin tehdä kuten Ruotsissa, porrastaa sähkövero maaseudulle pienemmäksi.
Kovin on erilaiset näkemykset Sitralla ja Bioenergiayhdistyksellä perusskenaariosta, Sitra olettaa, että 2035 turpeella tuotettaisiin vielä 12 TWh energiaa kun taas Bioenergiayhdistys olettaa tuotaanon olevan tasoa 3 TWh. Nykyisin taso lienee jotakin 15 TWh luokkaa (?). Vaikuttaa siltä, että Sitra tarkoituksellisesti aliarvioi turpeen polton vähenemisen nopeutta.
Turvetta halutaan korvata lähinnä biomassalla, tuulivoimalla ja kaukolämmön vähentämisellä. Ihan OK varmaan, paitsi että biomassan runsas käyttö (runkopuu) pienentää hiilinielua ja vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan mitä tavoitellaan. Yhteistuotannon (lämpö+sähkö) voimakas vähenemine Suomessa ei ole kuitenkaan toivottavaa, koska Suomessa sekä sähkön tarve että lämmön tarve kasvaa voimakkaasti talvella.
Korvaan särähti se, että Sitra näyttä vertaavan turpeesta saatavaa energiaa työllisyyteen ainoastaan turpeen kohdalla (pieneltänäyttää) muttei tee samaa esimerkiksi kivihiilen ja maakaasun kohdalla. Niiden työllistävä vaikutus Suomessa on olematon, molemmat tulevat pääosin Venäjältä.
Kun turpeesta luovutaan tulee samalla miettiä millä se korvataan polttoaineena. Tyypillisesti turvetta käytetään isojen kaupunkien (Oulu, Tampere, Seinäjoki, Kuopuo ym) yhteistuotantolaitoksissa ja teollisuuden yhteistuotannossa. Monet kaupungit (ainakin Oulu, Tampere) ovat tehneet päätöksen turpeesta luopumisesta. Turve näyttää korvautuvan lähinnä puulla. Ongelma on se, että polttoon näyttää menevän ainakin Pirkanmaalla myös kuitukokoista runkopuuta. Sekään ei ole hyvä. Turvetta voidaan korvata osin lämpöpumpuilla, mutta vain lämmön tuotannossa. Millä sähköntuotanto korvataan, ei ole selvää. Pienet modulaariset ydinvoimalat ovat vielä kaukaista tulevaisuutta. Jossain päin Suomea voitaneen käyttää siirtymävaiheessa maakaasua, mutta fossiilinen on sekin. En tiedä onko Sitran raportissa esitetty vaihtoehtoja kunnolla.
Ongelma uhanalaisuus luokituksessa on nähdäkseni se, että lajin on paljon helpompi päätyä jonkinlaiseen uhanalaisuusluokkaan (silmällä pidettävä, vaarantunut, uhanalainen, erittäin uhanalainen, sukupuuttoon kuollut) kuin elinvoimaiseksi (vain yksi luokka). Myös arvioitavien lajien valinnassa on vinoutumaa ts. arvioinnin kohteeksi joutuu todennäköisemmin laji josta on jonkinlaista ennakkotietoa vähenemisestä.
Samaan valintavinoutumaan olen törmännyt aineiden syöpäluokituksessa. WHO on arvioinut yli 1000 ainetta syöpäriskin suhteen ja vain yksi aine on todettu e”ei syöpää aiheuttavaksi”. Missään nimessä yli 99% aineista/kemikaaleista ei ole syöpää aiheuttavia ihmiselle. On vain niin, että paljon helpommin aine joutuu johonkin epämääräiseen luokkaan kuten ”2B: mahdollisesti syöpää aiheuttava” yms.
Kuntien tulevat metsienhakkuut voisi tiedottaa etukäteen ja keskustella lähiasukkaiden kanssa tehtävistä toimenpiteistä. Voisivat asukkaat ja ehkä kuntakin olla tyytäväisempiä. Nyt jälki voi olla välillä surkeaa. Hakkuutapaa voidaan useassa tapauksessa vähän muuttaa.
Nimimerkki kokemusta on.
