Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
XR (Extinction Rebellion) olikin jo yrittänytkin kaupunkien eristämistä/sulkemista viime lokakuussa useissa suurkaupungeissa.
Ei suuren yleisön reaktio ollut kovin positiivinen ainakaan Lontoossa. Mitä järkeä on estää julkinen liikenne ???
http://www.youtube.com/watch?v=I_-wSckXbfc
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten tämä Extinction Rebellionin esittämä maailman suurimpien teollisuusvaltioiden pääkaupunkien sulkeminen ja eristäminen sujuisi. Epäilen onnistumista, väestö kääntyy vastustamaan. Käy samoin kuin Occupy Wallstreet. Aktivistit leireilevät, ei muuta.
Katselin jostakin Rooman klubin skenaarioita (kieltävät niiden olevan ennusteita). Öljy ja raaka-aineet olisi pitänyt loppua/romahtaa näinä aikoina. Olisiko kukaan uskonut vuonna 1970, että öljyn hinta näin romahtaa ja sitä riittää. Pieleen meni myös ennuste, että maailman väkiluku olisi yli 7 miljardia vuonna 2100. On jo nyt jotakin 7,6 miljardia ja kasvaa koronasta huolimatta tänäkin vuonna yli 100 miljoonalla. Maailman väkilukua on nostanut ennen kaikkea se, että väestö elää keskimäärin 10 vuotta pidempään maailmanlaajuisesti, alle 20 vuotiaiden määrä ei ole lisääntynyt enää viime aikoina. Suosittelen ruotsalaisen lääkärin Hans Roslingin kirjaa ”Faktojen maailma”
Kommentteja Päivikka Karhulan artikkeliin ja AJ:lle:
IPCC on mielestäni tieteellispoliittinen asantuntija organisaatio, ei puhtaasti tieteellinen. Eri maiden hallitukset käsittääkseni nimittävät jäsenet. Puheenjohtajana oli pitkään intialanen rautatieinsinööri, joka sittemmin sai syytteitä mm. seksuaalisesta häirinnästä. Miten tämä poliittiuus sitten ilmenee ? Esimerkiksi siten, että IPCC:lle on tiettyjä tabuja, joita se ei käsittele. Tällainen on väestönkasvu, jolla on selvin yhteys ilmaston lämpenemiseen. Tämä väestön kasvun kritisointi ei sovi monille kehitsmaille.
Greta Thunberg sanoo itku kurkussa (surullista) ”people are dying because of climate change” vaikka väestö kasvaa vuosittain yli 100 miljoonalla vuodessa ja elinikä nousee edelleen . WMO:n Petteri Taalas sanoo, että ihmisiä syyllistetään elintavoistaan liikaa ja että ei tästä maailmanloppua, ei lähellekään. Uskon kyllä mieluummin tiedemiestä ja kokemusta kuin ahdistunutta nuorta, joka ilmastomuutoksesta huolimatta vastustaa ydinvoimaa.
Talvilintulaskennat painottuvat tietääkseni hieman enemmän kaupunkiympäristöihin, joten ehkä niiden tiedot metsäkanalinnuista eivät ole edustavimpia. Ehkä suuntaa antavia kuitenkin. Voi olla niin, että yhdyskuntarakenne on muuttunut kaupunkimaiseksi, eikä ole enää parasta elinpiiriä metsäkanalinnuille. Varmasti ovat kyllä vähentynett 1950-luvulta, mutta väheneminen tapahtui ennen motokoneita ja nykyisen tyylistä metsänhoitoa.
Kävin juuri aamulla tavanomaisella metsäkävelyllä ja näin pyypariskunnan aivan lähellä taloani. Näyttäisi olevan pesivä pariskunta, metsä oli harvennettua noin 30-40 vuotiasta kuusimetsää.
Talvilintulaskennat painottuvat tietääkseni hieman enemmän kaupunkiympäristöihin, joten ehkä niiden tiedot metsäkanalinnuista eivät ole edustavimpia. Ehkä suuntaa antavia kuitenkin. Voi olla niin, että yhdyskuntarakenne on muuttunut kaupunkimaiseksi, eikä ole enää parasta elinpiiriä metsäkanalinnuille. Varmasti ovat kyllä vähentynett 1950-luvulta, mutta väheneminen tapahtui ennen motokoneita ja nykyisen tyylistä metsänhoitoa.
Mikä oli linnuston tila 100 vuotta sitten ? Oliko lajeja lintuja enemmän ta vähemmän ? Olisi hyvä tutkia. Jonkinlaisen lähteen asiaan voisi antaa prof Kivirikon kirja Suomen linnut. Siitä ainakin selviää, että monet nykyisin yleiset lajit olivat silloin vähälukuisia (huom. tätä termiä ei nykyisin juuri käytetä). Ja myös monet nykyisin vähälukuiset silloin yleisiä (lähinnä metsäkanalinnut ja hömötiainen). Jos käytettäisiin nykyisiä uhanalaisuus kriteerejä, suuri joukko linnuista olisi ollut silloinkin uhanalaisia. Jos katsoo Lintuatlaksen tietoja näyttää siltä, että suuurin piirtein puolet lajeista on lisääntynyt ja puolet on vähentynyt. Silti esim hömötiaisia lienee yhä lähes 500000. Eli nykyisten kriteerien mukaan (alunperin ls-järjestöiltä) laji joutuu hyvin helposti jonkinlaiseen uhanalaisuus luokkaan tyllä harakka ja västäräkki.
Krasnojarskissa Siperiassa näytti olevan jo 26 C lämpötiloja. Metsä varmaan rutikuivaa. Sammuttaminen melko toivotonta puuhaa erämaassa. Sammuvat kun ovat sammuakseen. Tämä Siperian palo muistuttaa jotenkin Kanadan Albertan FortMcMurrayn paloa viime toukokuulta. Siellähän jouduttiin evakuoimaan jopa 80000 asukkaan öljykaupunki.
Pyyn vuoksi kannattaa jättää metsään leppiä. ovat muutenkin hyviä typenkerääjinä. Myös haavat kannattaa jättää paikoilleen, muuten tulee 50 uutta haapaa. Oma kokemukseni on, että pyyt pitävät erityisesti purojen notkoista.
Metsäkanalintujen yleisyydestä vuosittain paras tieto lienee RKTL:llä, nykyisin kai osa Lukea. Riistakolmiolaskennat antavat mutu tietoa paremman käsityksen.
Katsoin tarkemmin (alkuperäinen julkaisu) tämän Syken tutkimuksen linnustosta ja hakkuista. Saa hieman erilaisen käsityksen kuin Hesarin artikkelista. Tutkituista 15 lintulajista 2 (teeri ja harmaapäätikka) oli yleistynyt hakkuiden lisääntymisestä huolimatta, 4 (käpytikka, hömötiainen, töyhtötiainen, kuukkeli ja pyy) vähentyneet ja 8 lajin kohdalla ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tutkijat selittivät harmaapäätikan (eteläinen laji) lisääntymistä ilmaston lämpenemisellä. Sen sijaan kuukkelin (pohjoinen laji) vähenemiseen ilmastonmuutos ei kelvannut syyksi.
