Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Nyt on paniikki meneillään ja kurssit laskevat taas 5%. En usko, että pitkällä tähtäimellä pahin sektori on metsäteollisuus. Pahiten tämä iskee matkailuun, lentoyhtiöihin, investointitavarateollisuuteen (mm. konepajat) ja välillisesti myöhemmin pankkisektorille. Ihmisten peruselämä on kuitenkin aika paljon samaa ruuan ja arkielämän suhteen.
Ilkka Savolaisen kommentti (SK) on mielestäni hieman fake news. Soistumista ja turpeen muodostumista tapahtuu tietääkseni myös varsinaisten soiden ulkopuolella, kuten esim. korvissa ja erilaisissa notkopaikoissa.
GTK:n mukaan taas turpeen muodostus ja käyttö ovat suurinpiirtein tasapainossa. Tosin tämä kalvosarja on jo vuodelta 2013. Mutta tietääkseni turpeen käyttö on tämän jälkeen vielä vähentynyt ja vähenee varsinkin tällä hetkellä kun mm. Vapo on laittanut strategiansa uudeksi. Ohessa Kimmo Jokisen hyvä esitys aiheesta. Valitettavasti ainakin minulla pukkasi mainoksia kalvojen väliin.
docplayer.fi/24871284-Soiden-hiilivarastojen-kehitys.html
Turpeen muodostus on ollut erityisen voimakasta viimeisen 1000 vuoden aiana ja vähäistä lämpimällä kaudella noin 5000 vuotta sitten. Nyt soistuminen ilmeisesti etenee erityisen voimakkaasti kun talvet ovat tällaisia, lämpimiä ja osteita.
Turpeen, kivihiilen ja maakaasun korvaaminen energiatuotannossa ei ole niin helppoa kuin mediassa (Yle, HS ym.) annetaan ymmärtää. Jos luovutaan turpeesta ja fossiilisista polttoaineista (kivihiili, maakaasu), korvaava aine on Suomessa lähinnä puu. Tällöin jouduttaisiin polttamaan vuosittain iso määrä runkopuuta, missä ei mielestäni ole kovin paljon järkeä. Voidaan tietysti luopua lähes kaikesta kaukolämmöstä ja CHP-tuotannosta, mutta sekään ei tunnu järkevältä. Tämä siksi, että Suomessa energian tarve (sähkö, lämpö) kasvaa talvella noin kaksinkertaiseksi kesään verrattuna. Jäljelle jää sitten erilaiset sähköä käyttävät lämpöpumput, joilla kyllä selvitään näin lauhoina talvina erinomaisesti. Tiiviiseen kaupunkirakenteeseen maalämpö soveltuu kuitenkin huonosti. On arvioitu, että lämpökaivoja pitäisi porata kantakaupunkiin noin 20 m välein. Toki lämpöpumpuilla voidaan ottaa lämpöä myös merestä, ilmasta ja erinäisistä hukkalämmön lähteistä.
Olin itse aikanai jonkun aikaa ympäristökeskuksessakin töissä, kyllä siellä tälläkin tavoin ajattelevia löytyy. Onneksi ei sentään enemmistö.
Virkamiehen pitäisi olla neutraali, eikä ideologinen soturi. Jos Kemin uusi tehdas ei mene läpi, niin on mahdollista täydentää ja korjata vanhaa. Tietääkseni muuten Kemissä on tällä hetkellä kaksi sellutehdasta. Veitsiluoto ja Metsä Fibre, vai muistanko väärin.
Ei Syyrian sota mistään ilmastonmuutoksesta juurikaan johdu, vaikka sellaista koetetaan joskus väittää. Kuiviin oloihin on syynä ensi sijassa Turkin puolelle tehdyt padot. Turkki pystyy katkaisemaan veden tulon Syyriaan ja Irakiin kahdeksi kuukaudeksi.
Assadien hallinto/Baath puolue on piikki länsimaiden lihassa pitkään. Itse sain aikanani työtarjouksen Syyriaan eräältä YK:n virkamieheltä (libanonilainen kristitty ?). Hänen kommenttinsa Syyriasta (1990-luvulla) oli seuraava: ”Lue brittiläisten lehtien juttuja Syyriasta ja ota niiden vastakohta, niin olet lähellä totuutta.”
Kyllä USA:lla on myös osuutensa tässä, jos kukaan muistaa. USA ja eräät muut länsimaat alkoivat arabikevään innoittamana tukea erinäisiä Assadin vastaisia ryhmiä Syyriassa. Arvioivat ilmeisesti opposition todellisuutta suuremmaksi ja päätyivät tukemaan epämääräisiä islamistisiakin ryhmittymiä kuten al Nusran rinta (al Gaeda). Nyt näiden ryhmien rippeet ovat jäljellä Idlibissä. Assad on kuitenkin maallinen hallitsija ja monet vähemmistöryhmät kuten Syyran kristityt kannattavat häntä ennemmin kuin epämääräisiä militanttiryhmiä.
Minä istutin rauduskoivua 1997, mutta jänikset ja hirvet söivät suuren osan pois. On siihen sekametsä syntynyt kun aukkopaikkoihin laiton myöhemmin kuusen taimia. Tämä ei tietenkään ole tehokkain tapa, mutta ihan hyvä ja tuhoa kestävä metsä siitä tuli. Vähäiset luontaisesti syntyneet männyt on syöty pois silloin kun ne olivat sopivan mittaisia, samoin tammet suurelta osin. Metsä on Kymenlaaksossa.
Ilma-vesi lämpöpumppu tulee kokoajan järkevämmäksi lämmitysmuodoksi pientalossa. Pumput ovat muuttuneet tehokkaammiksi koko ajan ja talvet lauhemmiksi. Hinta noin 8000-10000 euron tasoa. Tietysti pitää olla myös sopiva lämmönjskosysteemi, kuten vesikiertoinen lattialämmitys tai vesipatterit. Sellaisen laittaisin tänä päivänä jos rakentaisin. Sähkö tietysti sitten myös CO2-vapaata (ydin, vesi tai tuulivoima).
