Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,451 - 1,460 (kaikkiaan 1,793)
  • Scientist Scientist

    Onko virkamies, joku reservuaari-indeksin porukasta. Keitä he ovat ? Puolueporukkaa ? Ympäristövirkamiehiä  ?  Järjestöväkeä ? Kuka tietää ?

    Scientist Scientist

    Virkamies: Ei suomalaisen metsänomistajan etu ole, että puuta poltetaan mahdollisimman paljon, koska sen hinta on alhainen verrattuna kuitupuuhun (15-17 e/m3) ja tukkipuuhun (55 e/m3). Etkö tätä tiedä. Nyt Helen (Suomen toiseksi suurin hiilidioksidin päästäjä 3,1 milj CO2 tonnia) suunnittelee kuitenkin yhtä bio/puuvoimalaa Vuosaareen. Saavat aivan vapaasti tuoda puuta muualtakin kuin Suomesta.

    Voimalaitoksen ja takan pienhiukkaspäästöt ovat myös eri asia.  Voimalaitoksissa parempi suodatus. Ilman epäpuhtaudet lyhentävät suomalaisten elinikää 1-2 kk, mikä ei ole paljon. Laskelmat 200 ennenaikaisesta kuolemasta ovat melko teoreettisia, missään tapauksessa eivät pienhiukkaset ole primääri kuolinsyy. Sykeltä muutenkin puuttuu pätevyys tällä sektorilla (ei toksikologeja/epidemiologeja). Annos- vastesuhde on saatu tutkimuksesta, jossa koulutustaso vaikutti kuolleisuuteen pienhiukkasia enemmän. Kun korkeasti koulutetuilla pienhiukkaset eivät lisänneet kuolleisuuutta (altistumistaso sama), niin ilmeisesti on joitakin muita selittäviä tekijöitä.

    Scientist Scientist

    Samaa mieltä A. Jalkasen kanssa. Mielestäni ilmasto ketju meni lopulta muihin asioihin ja lisäksi siellä oli erinäisiä henkilöön meneviä solvauksia ja nimittelyitä tyyliin visvasyylä ja avohoitop. Huolestettuvaa jos jotkut ei vät tunnista omia sovauksiaan ja nimittelyitään. Yleensä nimittelyt ja solvaukset akavat silloin kun omat argumentit eivät saa riitä tai saa kannatusta.

    Scientist Scientist

    Jos kaikki Suomen kivihiilen, turpeen ja maakaasun poltto lämpö ja CHP-laitoksissa korvattaisiin puulla, taitaisi Suomen koko vuosittainen hakkuumäärä (>70 milj m3) mennä polttoon. Muistelen jossain nähneeni tällaisen laskelman.  Niin suuressa puun poltossa ei olisi mitään järkeä.

    Ilmeisesti osa kaukolämpölaitoksista pitää osa sulkea ja korvata niitä lämpöpumpuilla ja CO2-vapaalla  sähköllä (ydin, vesi, tuuli ja sellutehtaiden sähkö). Sinänsä sähkön ja lämmön yhteistuotanto talvella olisi ekologista, koska kummankin tarve kasvaa Suomessa talvella paljon.

    Scientist Scientist

    Suurin ongelma mielestäni on ollut joidenkin keskustelijoiden henkilöön menevä alatyylinen solvaaminen ja nimittely. Täytyy pystyä sietämään erilaisia mielipiteitä olivat ne sitten kuinka vanhanaikaisia tai uudenaikaisia, mutta solvaamista ei tarvitse sietää.

    Toinen ongelma on tietysti aina se, ettei tahdota  pysyä aiheessa eikä aloittaa uutta ketjua silloin kun on tarve.

    Scientist Scientist

    A. J:n listasta puuttui pyrstötiainen, joka näyttää viihtyvän varsin hyvin nuorissa koivikoissa. Laji on myös jonkin verran lisääntynyt.

    Hömötiainen on todella vähentynyt, mutta kanta on edelleen noin 500000 luokkaa. Ei siis mikään harvinaisuus.

    Scientist Scientist

    Asumistukia maksellaan eniten suurissa kaupunikunnissa, tuskin paljoa Konnevedellä. Viime kädessä tuki menee paljolti asuntosijoittajille ja asuntorahastoille, Kojamolle (VVO) jne.

    Maalla asutaan enemmin omakotitaloissa, joihin harvempi saa tukea. Tätä näyttävät myös Kelan tilastot. Pienimmät asumistuet/henkilö ovat pienissä ruotsinkielisissä kunnissa kuten Pedersöre ja Luoto (Larsmo).

    Scientist Scientist

    Teitä Suomessa ovat yksityistäneet nimenomaan kunnat ja kaupungit, eivät niinkään valtio tietääkseni. Itsekin makselen kahta yksityistietä vuosittain.

    Maaseudun suhteen voitaisiin ottaa mallia Ruotsista. Siellä esim. sähkövero on pienempi Tukholman pohjoispuolella. Samoin siellä oman asunnon myyntivoitto on verollista tuloa. Ilmeisesti myös myyntitappio voidaan tällöin vähentää. Asumistakia Ruotsissa maksetaan vain perheille ja asmistukien määrä on huomattavati Suomea vähäisempi vaikka asukasluku on lähes kaksinkertainen.

    Scientist Scientist

    Käsittääkseni pöllöjen ja yleensä petolintujen määrään vaikuttaa vain kaksi merkittävää tekijää. Ne ovat ravinnon saanti ja hyvä pesäpaikka. Esimerkiksi huuhkaja on pesinyt Helsingissä, kun siellä on sopivaa ravintoa mm. kanit ja valkoposkihanhet ja turvallisia pesäpaikkoja katoilla.

    Monien pöllöjen kanta vaihtelee suuresti myyrävuosien  mukaan. Tunturipöllöä näkee Lapissa yleensä vain hyvinä sopulivuosina. Usein se sitten lähtee vaeltelemaan eteläänkin ravinnon puutteessa. Samoin hiiripöllö vaeltelee usein etelään.

    Kyllä varpuspöllö joskus tulee pihoihin pikkulintujen perässä. Se onkin pöllöistä juuri se, joka syö eniten lintuja.

    Scientist Scientist

    Tätä tarkoitin ja lopeta nimittely.

    ”Kannattaisko visvapallo mennä välillä pötköttämään kun et oikein pysy mukana näissä jutuissa.

    Jortikka on Visvapallon tapaan aika ulkona kuuvioista. Teillä avokuntoutujilla näyttää olevan pitkälti samat ongelmat, joskaan a ei nyt Jortikalla niin suurta osaa näyttele. Palleroisella useampikin a ja yleensä aina aamusta taitaa lähteä käyntiin.”

    Jos tämä ylläoleva  ei ole henkilöön menevää, niin ei sitten mikään. Vai

    Olen erään teknillisen yliopiston dosentti, ei mitään teemistä MTK:n kanssa. Jos tämä nimittely ei lopu tulee ilmoituksia jatkossakin. Koeta pysyä asiassa. Ei mitään teinihuumoria.

Esillä 10 vastausta, 1,451 - 1,460 (kaikkiaan 1,793)