Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Tässä eräästä GTK:n raportista:
”Ilmastonmuutosteorian mukaan syksyjen ja talvien sademäärät tulevat kasvamaan huomattavasti ja talvet tulevat olemaan pääosin lämpötilaltaan yli +0 C. Tällöin rahkasammalien ja muiden suokasvien optimaalinen kasvukausi pitenee oleellisesti, suobiomassan kasvu kiihtyy, pohjaveden taso syksy ja talvikautena tulee nousemaan, turpeenkasvu lisääntyy ainakin luonnontilaisilla keidassuoalueilla (mm. Virossa tai Hollannissa turpeen kasvunopeudet ovat Suomeen verrattuna
jopa kaksin kertaisia). Myös soistuminen alavilla mailla voi lisääntyä.”Eli soistuminen tällaisina talvina näyttäisi lisääntyvän.
Tässä tämä GTK:n linkki, jos menee läpi.
Onko K. Regina huomioinut turpeen muodostumisen ja tarkastellut päästöjen ja sidonnan tasetta, eikä vain päästöjä ? Entä metaanipäästöt soilta, onko ne huomioitu.
Lisäksi huomioitava, että turvepelloista suurin osa on jo metsitetty. Ei pidä vaatia mahdottomia ts.” luopukaa elinkeinostanne”. Ei ainakaan ilman riittäviä korvauksia. Varsinkin kun valtio on aikanaan tukenut toimintaan.
No jätetään GTK:n turve linkki pois. Tarkoitus oli sanoa, että GTK:n sivuilta saa paremmin tietoa turpeesta kuin Syken ja Luken sivuilta. Suomessa on raivattu turvemaita pelloksi 0,7 mil ha, mutta suurin osa niistä on metsitetty niin, että nyt käytössä on 0,3 milj ha. Tämä usein unohtuu ilmastokeskustelussa. Myöys turpeen muodostus ja käyttö on suurinpiirtein tasapainossa. Turpeen käyttö on vähentynyt huippuvuodesta 2007 paljon ja väheee edelleen mm. päästökaupan vuoksi. Nyt ollaan 1990-luvun tasolla tai sen alle. Varsinkin tänä talvena lämpöä tarvitaan vähän.
Tämä vasemmistopuolueiden esittämä lähdevero oli muistaakseni melko pieni, ei ollenkaan sitä tasoa mitä tavallinen henkilö maksaa osingoista (vajaa 26%).
Ay liike ei missään nimessä ole yleishyödyllinen, korkeintaan hyödyllinen jäsenistölleen (en tiedä onko jääräpäisyydessään edes sitä). Useimmat säätiöt ovat yleishyödyllisiä, koska ne tukevat osinkotuotoillaan mm. tutkimusta ja taidetta. En laittaisi näitä säätiöitä verolle.
Nykyinen lakko vaneri ja puutuoteteollisuudessa on omiaan vauhdittamaan työpaikkojen siirtymmistä Viroon. Siellä työvuosi on 200 h pidempi ja alkka alle puolet Suomen tasosta. En myöskään ole pahemmin kuullut lakoista siellä.
Kojamohan on vanha VVO (Valtakunnallinen vuokratalo osuuskunta ?), josta on omistajien toimesta keksitty tehdä pörssiyritys. Omistajia ovat ammattiyhdistykset ja työeläkevakuutusyhdistykset (joiden hallinnossa mukana myös liitot). Kurssi lähes kaksinkertaistunut vuodessa, varmaa tuottoa asukkaiden ja veronmaksajien rahoilla (asumistuet). Nykyisin sillä myös paljon ulkomaisia omistajia pörssin kautta. Ay-liike saa osingot verovapaana. VVO lienee aikanaan saanut myös yhteiskunnan tukea asuntorakentamiseen.
Helmipöllö on vähentynyt, varpuspöllö ei, pikemminkin päinvastoin. Molemmat löytävät vielä melko helposti pesäpaikan vanhasta palokärjen kolosta. Varpuspöllöt näyttävät jossain määrin tulevan tiaisten ruokintapaikoille talvella. Itse olen nähnyt sitä lähinnä talvella. Keväällä kuulee sen punatulkkua muistuttavaa ääntä silloin tällöin.
