Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Luken jatkuvasti muuttuvat laskelmat harhauttivat hallitusneuvottelijat liian tiukkoihin ilmastotavoitteisiin. Hiilineutraalius tavoite v. 2035 on liian tiukka, Ruotsikin on asettanur sen vuoteen 2045. Suomi ampuu itseään jalkaan ja lisää työttömyyttä näillä tavoitteiilla. Mielestäni hallitus voisi siirtää tavoitetta 10 vuotta myöhemmäksi varsinkin kun Ruotsille sen saavuttaminen on helpompaa runsaan vesi-, ydin- ja tuulivoiman avulla. Seuraava hallitus perussuomalaisten johdolla varmaankin tekee niin. Huomionarvoista on myös, että Ruotsi ei aio saavuttaa tavoitetta juurikaan hiilinielujen avulla vaan keskittyy aivan oikeasti fossiilisen energian vähentämiseen. Jos hakkuita vähennetään esim. 20% nykytasosta merkitsee se ehkä noin 20% vähenemistä alan työpaikkoihin (ehkä noin 10000-15000 työpaikkaa ?).
Mitä Helsingin Heleniin tulee, niin kyllä siellä voitaisiin luopua kivihiilestä ja maakaasusta nopeammin. Ei se niin mahdotonta ole niin kuin he esittävät. Nyt Helenin oma energiatuotanto on 90% fossiilista kun Tukholman on 80% fossiilivapaata. Mallia voi käydä katsomassa Tukholmasta. Helsingille on myös luonnosteltu useampiakin ohjelmia fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Tunnetuin ehkä Aalto yliopiston Smart Energy Transition esitys. Se perustuu tietääkseni nykyistä enemmän lämpöpumppuihin (jätevesi, meri) ja CO2 vapaaseen sähköön. Myös yksi biovoimal a siihen kuuluu.
Löysin tämän jutun Kanadan metsistä:
https://thenarwhal.ca/canadas-forests-havent-absorbed-more-carbon-than-theyve-released-since-2001/
Artikkelin mukaan Kanadan metsät ovat olleet CO2-päästölähde jatkuvasti vuoden 2001 jälkeen. Syitä ovat mm.
– laajat metsäpalot erityisesti maan länsiosissa
– laajat hyönteistuhot (mountin pine beetle ym), erityisesti kontortamänty
– kuivat ja lämpimät kesät, jolloin erityisesti kuuset kuolevat
Metsäala pienenee reunoistaan Albertssa. Siellä on myös poltettu tarkoituksella laaja metsävyöhyke, jotta hyönteistuhot eivät leviäsi sinne Brittiläisestä Columbiasta.
Vetyautoissa ongelma on vedyn varastointi. Vaatii kovan paineen ja vetyä kuluu hieman vaikkei auto käytettäisikään. Vetyä on sinänsä saatavissa lähes rajattomasti vedestä esimerkiksi aurinkoenergian avulla. Vetyauto on hyvä ratkaisu jos nykyiset tekniset ongelmat saadaan ratkaistua.
Toinen hyvä vaihtoehto on synteettinen metaani, jota voidaan valmistaa vedyn ja ilmasta otettavan hiilidioksidin (luonnollinen tai teollisuusprosessin päästö) avulla. Synteettistä metaania oidaan käyttää tavanomaisissa polttomoottori/kaasuautoissa.
Ympäristöliiketoimintaan on edellä Sitran raportissa laskettu lähes kaikki teknologiateollisuus. Kaikkiallahan pyritään tuotteiden kehityksessä umpäristömyötäisyyteen. Esimerkiksi jos Wärtsilä tekee energiatehokkaampia dieselmoottoreita, se on ympäristöteknologiaa, vaikka diesel ei niin ympäristöystavällistä olekaan. Samoin kaikki konsultointi on mukana.
Ilmastopaneelin raportin mukaan Ruotsin metsien vertailutaso/hiilinielu olisi selvästi Suomea pienempi (-29 milj CO2 tn), vaikka Ruotsin metsäala on Suomen metsiä jonkinverran suurempi. Samoin Norjan mahdollinen nielu on vain -6 milj, tosin metsäala Suomea pienempi ?
Miksi on neuvoteltu Suomelle huono sopimus ? Onko mahdollista järkevöittää niin, etteivät satunnaistekijät (myrskyt ja tehtaiden sulkemiset + puun maahantuonti) vaikuta liikaa ?
Kyllä polttoaineiden päästöt jyvitetään niiden käyttömaalle , yo. tapauksessa Saksalle.
Tämä hiilinielukeskustelu on Suomessa ylikorostunut. Tätä asiaa, jos mitä pitäisi ajatella globaalisti. Maailman metsien hiilinielu on lähellä nollaa. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että satelliittitutkimusten mukaan metsät eivät ole juurikaan vähentyneet. Lähinnä sitä on tapahtunut Itä-Afrikassa ja Brasiliassa. Hämmästyttävintä on se, että metsäala on jopa lisääntynyt väkirikkaassa Intiassa ja Kiinassa. Saharan eteläreuna (Sahel) on myös vihertynyt 1970-luvulta lähtien.
Tämä vedenpoltto ei kyllä onnistu AJ:n linkissä esitetyllä tavalla. Veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi vaatii niin paljon energiaa, että se, ei toimi. Muistaakseni tämä Lestijärven voimalaitos touhu epäonnistui, tuli lähinnä nokea. Tuulivoiman huippuja voidaan kyllä käyttää veden hajottamiseen, se toimii, mutta kuluttaa myös paljon energiaa.
Minä käsite n kyllä ministerin nieluhyvä kommemtin niin, että nielua edelleen on , vaikka hakattaisiin 80 milj m3. Ihmettelen vähän tätä Luken epämääräistä sanomaa. os jotain mieltä ollaan, tulee siitä pitää kiinni. Edestakaisin huopaaminen jättää kummallisen kuvan. Jos tehdään laskelmia, tulee niiden perusteet kertoa ja laskenta tehdä läpinäkyvästi. Mihinkään absoluuttiseen totuuteen tuskin päästään muuta kuin jälkikäteen.
Soimakallio oli laskenut Suomen päästöiksi viime vuonna 42 milj CO2 tonnia huomioiden hiilinielun. Jotenkin 56-14=42. Nielu oli viime vuonna poikkeuksellisen pieni, tänä vuonna kasvaa roimasti kun hakkuut vähenevät.
Antti Rinne koetti pääministerin haastattelutunnilla rauhoitella ilmastokeskustelua (hyvä asia), mutta sanoi myös ettei teollisuuden prosesseille tarvi tehdä mitään. Olen kyllä eri mieltä. Tässä lista Suomen suurimmista hiilidioksidin päästäjistä v. 2017:
SSAB 3,9 milj CO2 tonni, Helen 3,2 milj, Finnair 3,2, Neste 3,0, Fortum 1.5, Turku Energia 1,1, Finnsementti 0,9, Vaskiluodon Voima 0,8, Outokumpu 0,66, UPM 0,5. Nämä kymmenen suurinta tekevät yhteensä 18,5 milj CO2 tonnia eli 33% koko Suomen päästöistä (56 milj). Kolme suurinta SSAB, Helen, Neste tuottavat yksin noin 20% Suomen CO2 päästöistä. Ns. energiasektorin päästöt ovat ratkaisevia. Niitä ei korjata sähköautoilulla tai kasvinsyönnillä juurikaan.
Jos Helsingissä ei haluata polttaa paljoa puuta, hyvä niin. En ymmärrä Helenin vitkuttelua kivihiilen ja maakaasun korvaamisessa. Mallia löytyisi Tukholmasta. BIOS aktivistitutkija ryhmä teetti jopa Helenin entisellä johtajalla selvityksen , jotta kivihiilen polttoa voitaisiin jatkaa pidempään.
Helenille on tehty Aalto yliopiston toimesta suunnitelma Smart Energy Transition (SET), samoin Wärtsilän toimesta on tehty ehdotuksia. Mutta ne eivät tunnu kelpaavan ja Vapaavuori on luvannut miljoona euroa, jotta puuta ei tarvisi polttaa. Aalto yliopiston suunnitelma (SET) nojaa tietääkseni paljolti lämpöpumppuihin, tuulivoimaan. Siihen sisältyy myös yksi biovoimala.
