Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Virtasen kirja perustui tunnettujen kriitikkojen haastatteluihin, ei hän mitään väitöskirjaa ole yrittänyt tehdä ! Haastateltavana oli mm. Eija-Riitta Korhola, joka on kritoisoinut mm. omassa väitöskirjassaan EU:n ilmastopolitiikkaa siitä, että olemme siirtäneet vain päästömme Kiinaan, Intiaan jne. Virtasen asiavirheistä voidaan olla montaa mieltä, ne olivat ehkä enemmänkin vääriä mielipieitä tai huonosti perusteltuja väittämiä.
Eija-Riitta Korhola kirjoitti hyvän blogikirjoituksen Katowicen ilmastokokouksesta nimellä ”Eräänlaise linnanjuhlat”. Kokoukseen oli saapunut 22000 henkeä ympäri maailmaa, lähes kaikki lentokoneella. Mm. eräs Afrikan valtio, muistaakseni Guinea, oli lähettänyt sinne noin 400 edustajaa.
Tämä noin 1,5 asteen nousuvauhti (sadassa vuodessa) perustuu mallien ohella myös käytännön satelliittimittauksiin. UAH:n mittausarjan viimeinen versio näyttää noin 1,5 asteen nousuvauhtia sadassa vuodessa.
Katsoin S&U ohjelman. Kyllä siinä Virtanen mielestäni pärjäsi (toimittajana) melko hyvin. Itsekin olen julkaissut/kirjoittanut parikymmentä artikkelia vertaisarviotuihin kv. lehtiin. Kyllähän tieteellisiin lehtiin, niiden toimitusneuvostoihin ja vertaisarvioijiin helposti kasaantuu samanmielistä porukkaa. Ja sitten niissä on myös joskus parodiat menneet läpi varteenotettavina vertaisarvioituina juttuina. Tunnetuimpia ehkä Alan Sokalin parodia (Sokal hoax) ja artikkeli jonka suomenkielinen nimi oli ”Penis sosiaalisena konstruktiona”. Kumpikin arkkeli käytti hyväkseen muodikasta postmodernia ja feminististä jargonia.
Vesihöyryhän on juuri se suurin epävarmuus ilmastomalleissa, ei ole edes täysin varmaa miten käyttäytyy. Toisaalta lämpeneminen lisää sitä, toisaalta ennakoidaan kuivuuden lisääntymistä. Vesihöyryhän on tärkein (epäsuora) kasvihuonekaasu. CO2:n kohdalla voidaan suoraan fysikaalisesti laskea, että pitoisuuden kaksinkertaistuminen 280 ppm –> 560 ppm nostaa ilman lämpötilaa noin 1 aste Celsiusta.
Sinänsä mielenkiintoista miten päästöt pitäisi laskea. Tosiaan jos tuontitavarat, ulkomaanlennot yms huomioidaan nousevat suomalaisen päästöt/henki lähes kaksinkertaisiksi.
Vai pitäisikö laskea pinta-alaa kohti. Tällöin esim. Venäjä pärjäisi hyvin. Sinänsä lähes sama kunkin maan kohdalla, tuottaako ko. maan päästöt 1 vai 100 miljoonaa ihmistä. Kokonaispäästöt CO2-ekv ratkaisevat.
Äänekoskella tehdään tietääkseni myös karboksimetyyliselluloosaa (CMC), jota on mm. jäätelössä ja liistereissä (Kelco nimisen firman toimesta aiemmin Metsäliitto teki). Sellun keitossahan tulee aina myös mäntyöljyä, tärpättiä. Enocell Uimaharjussa tekee liukosellua viskoosin tuotantoa varten. Stora Enso tekee ligniinipohjaista liimaa puuteollisuudelle. Sellun keitto on lähteenä monille muillekin kemikaaleille mm. stanoleille (Benecol).
Kyllä Kalle tietää oli sitten kyse vaikka mistä alasta tahansa. Varmaan tietää tämän Teollisuusliiton Riku Aallon palkankin, joka on ollut yli 20000 eur/kk tasoa. Kohtuullista ?
Niin tässä Kallelle vielä linkki :
https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/valinnanvapaus/esimerkkeja-valinnanvapaudesta-euroopassa/ruotsi
Hei Kalle, ei Tanska ole Ruotsin mallia tavoitellutkaan. Tanskassa kaikki perusterveydenhoito on yksityistä ! Monissa Euroopan maissa (esim. Saksa) on vakuutuspohjainen järjestelä ja lähes kaikki toimijat yksityisiä. On se kauheeta.
Parhaita tiedonlähteitähän ovat aina nämä siskot ja siskon kaverit. Jos todella haluat perehtyä eri maiden terveydenhuoltoon, suosittelen perehtymään THL:n sivuihin.
Eikä Ruotsin tilannekaan ole aivan sellainen kuin esität, ruotsalaiset elävät suomalaisia pitempään ja monet tekevät töitä yli 65 vuotiaana.
Lintumaailman lajisuhteet muuttuvat kokoajan. Esimerkiksi naurulokki ja röyhtöhyyppä olivat uusia tulokkaita 100 vuotta sitten. Samoin lehtopöllöjä oli vähän jne.
Syken ja YM:n tulisi luetella myös voimakkaasti runsastuneet lajit, kuten merimetso, valkoposkihanhi, joutsen, varislinnut yms. Lintujen arvioitu kokonaismäärä ei ole juurikaan muuttunut. Monet voimakkaasti taantuneet sukeltajasorsat ovat rannoilla pesiviä lajeja, jotka ovat alttiina monenlaisille munarosvoille kuten variksille. Pötöissä pesivä telkkä ja metsässä pesivä tavi ovat selvinneet paremmin. Itse olen kerran löytänyt tavin pesän metsäojan ja hakkuuaukean vieresräkin.
