Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Puu kuitenkin lasketaan käsittääkseni pääosin päästöksi hakkuun yhteydessä ? Ei ainakaan pitäisi laskea puuta hiilidioksidilähteeksi kahta kertaa, kuten jotkut haluaisivat tehdä (ensin korjuun yhteydessä ja sitten poltettaessa). En tiedä miten hyvin tai huonosti tämä pitkäikäiset puutuotteet huomioi todellisen tilanteen. Muistaakseni siinä lasketaan runkopuun/tukkipuun iäksi 35 vuotta. Myös paperi voi olla kirjan muodossa hyvinkin pitkäikäistä, itselläni on kirjahyllyssä useita yli 100 v. vanhoja kirjoja. Tisaalta niitä heitetään roskikseen melko nuorenakin.
Uutisten perusteella ei oikein saa selvää kuinka suuri osa Brasilian metsäpaloista on pellon raivausta ja kuinka suuri osa varsinaisia metsäpaloja. Myöskään päästöjen määrä ei helpolla selviä. No joka tapauksessa lienee melkoinen mm. verrattuna Suomen päästöihin.
Amazonin kohdalla puhutaan usein maailman keuhkoista ja sen merkityksestä hapen tuotannolle (esim presidentti Macron äskettäin). Ensinnäkin vertaus ontuu siinä, että keuhkot kuluttavat happea eivätkä tuota sitä. Myöskään usein mediassa näkyvä väite, että 20% maailman hapesta syntysi Amazonasilla ei pidä paikkaansa. Oikea luku lienee 5-6% kuten aamulla TV:ssä todettiin ilmatieteen laitoksen tutkijan toimesta. Happi ei tule loppumaan vaikka silläkin voidaan pelotella.
Palossa muodostuu hiilidioksidin ohella häkää, pienhiukkasia jne. Ne ovat vaarallisia lähinnä sammutustyöntekijöille ja paikallisille asukkaille. Ilmastoa pienhiukkaset enemmänkin viilentävät kuin lämmittävät, jos ole oikein ymmärtänyt.
Siperian metsäpalojen päästöt olivat noin ehkä noin 3x Suomen vuotuiset päästöt. En osaa sanoa näiden Brasilian palojen CO2 päästöistä. Lienevät merkittävästi suurempia kuin Venäjän palot.
Suomessahan luonnonsuojeluväen mielestä on liian vähän metsäpaloja. Minun mielestä nykytilanne on hyvä. Metsäpalojen riski on Suomessa pienempi kuin Venäjällä tai Ruotsissa (enemmän nuorta metsää, metsäautoteitä ja järviä).
Kun meteorologitkaan eivät oikein tiedä tätä vesihöyryn/pilvisyyden kehitystä ja vaikutusta. Laskelmat perustuvat paljolti ns Myhren yhtälöön, jonka vesihöyrypitoisuus data ei ole julkinen. Yleensäkin ns. ilmastoherkkyysarviot ovat tulleet alaspäin vuosien mittaa selvästi. Nyt haarukka on 1,5-4 C/CO2 pitoisuuden kaksinkertaistuminen.
Myöskään pienhiukkasten vaikutuksista ei ole täyttä yksimielisyyttä. Yleisempi käsitys on kuitenkin, että ne viilentävät ilmastoa.
Puukin esittelemät suotutkimukset ovat ielenkiintoisia. Kuinka ollakaan täysin erilaisia tutkimustuloksia saa aktiivinen SLL:n toimija. Jos tutkimusala ja ideologia ovat samoja myös tutkimustulokset ovat helposti ideologisia.
Amerikoissa osataan kaupallistaa kaikki ja ainakin tämä Indigo Ag firma näyttää kovasti uskovan maaperän mahdollisuuksiin CO2:n sitomisessa.
Videot löytyvät hakusanoilla Indigo Ag tai Terrazon.
Ilmastomalleissa (IPCC) on käsittääkseni huomioitu vesihöyry ja pilvisyys pääosin lämmittävänä. Pelkää CO2:n kaksinkertaistuminen nostaa fysiikanlakien mukaan lämpötilaa noin 1 C, arviot ovat kuitenkin vesihöyryn takaisinkytkennän vuoksi 2-3 kertaisia eli 2-3 C. CO2 nähdään eräänlaisena säätönuppina ja IPCC myöntää nykyisin vesihöyryn olevan se pääasiallinen lämmittävä kaasu. Mielenkiintoista sinänsä, ettei edes pilvisyyden/vesihöyryn vaikutuksen etumerkistä olla yksimielisiä.
Suomen oloissa ja käsittääkseni muuallakin pilvisyys vaikuttaa enemmän lämmittävästi. Ainakin juuri nyt pilvisyys pitää yöt lämpiminä. Kovan helleaallon aikana taas pilvisyys laskee jonkin verran lämpötilaa.
Tätä metsittämistä ehkäisee osin myös EU:n maataloustukipolitiikka, joka on peltoalapohjaista. Aikanaan ennen EU:ta yritettiin enemmän metsittää peltoja ylituotannon vuoksi.
Väestö kasvaa todella nopeasti nyt Sahelin eteläpuoleisessa Afrikassa. Käsittääkseni ilmastonmuutos ei ole pääasiallinen ajuri muuttoaaltoon vaan liiallinen väestönkasvu. Siihen taas voisi parhaiten auttaa naisten ja miesten parempi koulutustaso, parempi hallinto (vaikea muuttaa). Verrataanpa vaikka öljyvaltio Nigeriaa Norjaan. Norja säästää öljyrahoja rahaston kautta tulevaisuuteen kun taas Nigeriassa rahat menevät suurelta osin hallitsevalle eliitille kansan ollessa köyhää.
Maailmahan näyttää NASA:n satelliittitutkimusten mukaan pääosin vihertyvän. Vain muutamia poikkeuksia on joissa havaitaan vihreän lehdistön vähenemistä (näitä on mm. Kazakstan, Itä-Afrikka, Brasilian itäiset osa (ei Amazon)). Löytyy lukuisia linkkejä ilmiöön, Saharankin eteläreuna on vihertynyt sitten 1979 jälkeen. Ilmiö on myös mainittu IPCC:n raportissa. Tässä yksi linkki Nasan sivuille.
A Jalkasen ehdotukset ovat hyviä ja toteutuskelpoisia. Suomessa kutenkaan peltomaa ei ole juurikaan lisääntynyt vaan jopa vähentynyt 1960-luvun alusta. Tähän on syynä mm. rakentaminen. Muutenkin Suomen vähäisestä metsäpinta-alan vähenemisestä (0,1%/vuosi) valta-osa johtuu rakentamisesta (tiet, asuinalueet jne). Varsinkin 1970-luvulla uistaakseni metsiettiin peltoja. Mm. isäni metsitti noin 2-3 hehtaaria samalla kuin luopui karjanpidosta ja jäi luopumiseläkkeellä.
Vähän näissä turvemaiden muokkauskieltosuunnitelmissa yms mietityttää sellaisen viljelijän kohtalo, jolla on valtaosa maista turvemaita. Miten korvata hänelle katastrofaalinen tilanne. Tällaiset Ollikaisen puheet johtavat helposti perussuomalaisten entistä suurempaan vaalivoittoon.
Jos oikein ymmärsin, niin Ollikainen vertasi myös 10 vuoden pellonraivauksen päästöjä 1 vuoden rekkaliikenteen päästöihin mikä on harhaanjohtavaa a liiottelee Suomen minimaalisen pellonraivauksen merkitystä.
