Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Niin kyllä ylijäämä sähköä myydään verkkon jo. Minä myin kattoni paneleista (12 panelia) jonkin verran (alle 100 eurolla) kesällä Fortumille. Hinta tosin huono noin 4 snt/kWh. Parasta aurinkoshkössä on ettei tarvitse maksaa siirtomaksuja ja siihen liittyviä veroja.
Valtio takaa muuten siirtoyhtiöille 4% tuoton pääomalle (vanha asia ollut jo 1990-luvulla), mikä on melko hyvä näin nollakorkojen aikana. Tämä 4% tuotto ei kuitenkaan riittänyt Fortumille ja muille sähköyhtiöille, vaan ne haluavat parempaa noin 10% tuottoa.
No jopas on kallista sähkönsiirto Lillä, ei tämä 50 euroa voi olla sähkönsiirtohinta . Kyseessä lienee perusmaksu, joka on kohtuuton silloin kun sähköä ei käytetä.
Itse maksan vastaavassa tilanteessa mökillä noin 20 euroa kk, vaikken käytä sähköä ollenkaan. Myös sähkön hinta 8 snt/kWh on korkea vaikka siinä olisi alv mukana.
Viime aikojen sähkön hinnan nousu johtuu paitsi siirtomaksujen noususta paljolti myös korotetuista veroista. Sähkövero on n. 2,8 snt/kWh, ja alv (24%) lisätään sekä sekä sähkön että siirron hintaan. Näin ollen sähkön hinnasta noin 5 snt/kWh on veroja.
Niko: Tarkoitin nyt lähinnä ilmastonmuutoksen hallintaa !
Valkoselkätikka on yksi perinneympäristöistä/kaskikoivikoista hyötynyt laji. Ihminen voi myös lisätä luonnon monimuotoisuutta !
Lapin suojelualueilla paljon hiihdelleenä en voi sanoa, että siellä olisi erityisen runsas lajikirjo, toki metsoa on enemmän. Monet lintulajit hyötyvät ihmisen läheisyydestä ja hakeutuvat talvisin ihmisten ilmoille ravinnon perässä (esim. useat tiaiset, punatulkku, varpushaukka, varpuspöllö, närhi, viherpeippo jne.). Jos haluaisimme täysin entisaikaista keräilijä-metsästäjäaikojen metsää ja ympäristöä, niin lintulaudat ja lintujen ruokinta pois !
Ilmaston muutosta ei Suomen metsät (0,6% maailman metsistä) ratkaise, eikä oikein diversiteettiongelmaakaan. Maailman metsistä yli 40% on Venäjällä (käyttöaste alhainen). Kanadassa (käyttöaste alhainen, CO2-päästölähde 2000-luvulla) ja Brasiliassa (metsäkato). Olennaista on mitä näissä maissa tapahtuu ja vaikuttaa niihin. Näihin maihin pitäisi vaikuttaa jos pystyy mitenkään (epäilen paitsi ehkä Kanadaa).
Monimuotoisuus on aina suhteessa elintapoihin ja elinkeinoihin.
Esimerkiksi hakamaita ja kaskikoivikkoja on on vähän, koska metsälaidunnus ja kaskeaminen on loppunut. Ne on aikanaan saatu aikaan ihmisen luonnon muuttamisen kautta. Sen sijaan on muodostunut paljon mm hakkuuaukeita, jotka pioneerikasvit valtaavat. Näillä menestyy mm. maitohorsma, vadelma, monet lehtipuut jne.
Kyllä kustannuksiakin pitää miettiä, metsän uudistamisen kulut ovat nousseet kovasti viimeaikoina. Myös lannoittamiseen (paitsi puutuhka ja boori tietyllä alueilla) epäillen . Mahdollisimman paljon luontaista uudistamista, sitä olen harrastanut. Ei varmaan tuota maksimaalista tuottoa, mutta kyllä (seka)metsä on silti lähtenyt hyvin kasvuun. Kuusia sitten aina jos jää aukkoja.
