Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
PohjoisItalian ja Itävallan kaarnakuoriaistuhoihin on syynä myös siellä vuosi-pari sitten sattuneet voimakkaat myrskyt, jotka kaatoivat paljon kuusia. Olen menossa loppuviikosta Sloveniaan, täytyy katsella onko siellä sama juttu. Olen lukenut, että Sloveniassa on viime vuosina ollut laajoja tykkylumituhoja metsissä.
Kummallinen firma tämä UPM kun mikään ei kannata ja silti firmalla menee hyvin myös Suomessa.Kyllä erikoispaperit ja erää puukuitutuotteet ovat hyvin kannattavia. UPM:lle sitä on tarralaminaatti (mm. viinipullojen etiket) ja Ahlström-Munksjölle moninaiset puukuituotteet (suodattimet, sairaalatuotteet, erilaiset kuitukangastuotteet ). Viimeksimainittu firma hyötyy sellun hinnan laskusta, koska sillä ei ole omaa sellun tuotanto
Rikkiheksafluoridia (SF6) käytetään kyllä muuntoasemissa kaikenlaisen sähköenergian kanssa, ei vain tuulivoiman. Tälle suojakaasulle on koetettu löytää korvaavia vaihtoehtoja, mutta se on todella pysyvä ja inertti kasvihuonekaasu. Yhtä hyvää ei ole vielä löydetty.
Maataloustuotanto ei ole tietääkseni joutunut vielä mihinkään suurempiin ongelmiin mehiläiskadon vuoksi. Siitä on myös vielä puutteellista ja osin ristiriitaista tietoakin. Suurin ja ihmisen terveydelle haitallisin ongelma on liikalihavuus, joka on jo maailmanlaajuinen ongelma. Syödään liikaa ja liikutaan liian vähän.
Postin kilpailjat tietysti kannattavat Postille mahdollisimman korkeaa kulurakennetta (mm. korkeampia palkkoja), koska se parantaa heidän kilpailutilannettaan. Heillä on oma intressi tässä kiistassa. Posti pitäisi varmaan jakaa kahteen osaan, joista toinen toimii kilpaillulla sektorilla ja toinen hoitaa jakeluvelvoitetta (ei voittoa tuottava sektori).
Virkamiehen harmiksi tiedoksi, että Suomessa on 18 sellutehdasta, 20 paperitehdasta sekä 17 kartonkitehdasta. Lisäksi mm. vaneritehtaita on noin 10 kpl ja sahoja kymmeniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_mets%C3%A4teollisuus
Virkamies on kyllä väärässä Kymijoen puhdistumisen suhteen (olen syntyny ko. joen rannalla). Se on puhdistunut melkoisesti sitten 1970-luvulta. Inkeroisissa ei myöskään ole tietääkseni sellun keittoa vaan kuumahierretehdas.
Lohi nousee jo Langinkskelle. Vesiensuojelun suhten on tapahtunut dramaattinen kehitys sitten 1970 luvun. Tuotanto on kaksinkertaistunut ja päästöt silti pudonneet alle kymmeneen prosenttiin entisestä.
Mitä Kulmuniin tulee, luin juuri että Norjan keskustapuolue sai vaalivoiton ja 15% kannatuksen nimenomaan syrjäseutujen puolustamisella.
Eihän Sipilän kaudella tehty mitään sote-uudista, joka olisi astunut voimaan. Turha häntä on syyttää tekemättömästä uudistuksesta.
Suomen terveydenhuollon suurimpia puutteita ovat:
-liian myöhäinen hoitoon pääsy ts.jonot
-liian vähäinen määrä lääkäreitä perusterveydehuollossa (lääkärit menneet työterveyshuoltoon ja erikoissairaahoitoon)
Hyviä puolia on puolestaan alhainen osuus BKT:sta, mikä johtuu puolestaan yo. puutteista.
Myös järjestelmä on epätasa-arvoinen kun työelämässäolevilla ja rikkailla on ohituskaista. Soteuudistus tarvitaan, eikä myöskään pidä demonisoida yksityissektoria (kelpaa kyllä vasemmistolle työterveyshuollossa). Paras terveydenhuolto on erään tutkimuksen mukaan Hollannissa (vakuutuspohjainen), ja sen hoitaa pääosin yksityissektori. Suomi oli sijalla kuusi.
”Koska metaani hajoaa ilmakehässä huomattavasti nopeammin kuin hiilidioksidi, luonnontilaisten soiden pitkäaikainen kokonaisvaikutus ilmastoon on viilentävä.”
Metaanin hajoamisnopeus ilmakehässä (10-20 vuotta) ei välttämättä ole ratkaiseva asia, jos metaania tulee suosta jatkuvasti lisää. Metaanin vaikutus on suuri, jos sitä tulee jatkuvalla syötöllä lisää. Tietääkö kukaan paljonko Suomen suot tuottavat metaania ? Varmaan metsäntutkijat tietävät tämän.
Puu kuitenkin lasketaan käsittääkseni pääosin päästöksi hakkuun yhteydessä ? Ei ainakaan pitäisi laskea puuta hiilidioksidilähteeksi kahta kertaa, kuten jotkut haluaisivat tehdä (ensin korjuun yhteydessä ja sitten poltettaessa). En tiedä miten hyvin tai huonosti tämä pitkäikäiset puutuotteet huomioi todellisen tilanteen. Muistaakseni siinä lasketaan runkopuun/tukkipuun iäksi 35 vuotta. Myös paperi voi olla kirjan muodossa hyvinkin pitkäikäistä, itselläni on kirjahyllyssä useita yli 100 v. vanhoja kirjoja. Tisaalta niitä heitetään roskikseen melko nuorenakin.
