Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän metsänuudistus onnistuu ilman maaperän käsittelyä, kunhan tekee sen hetimiten hakkuun jälkeen. Vähän voi tulla enemmän heinähommia, mutta itselläni on ainakin onnistunut hyvin. Ei tietysti ole niin tehokasta kuin kääntömätästys, mutta vastaavasti halvempaa.
Kyllä kustannuksiakin pitää miettiä, metsän uudistamisen kulut ovat nousseet kovasti viimeaikoina. Myös lannoittamiseen (paitsi puutuhka ja boori tietyllä alueilla) epäillen . Mahdollisimman paljon luontaista uudistamista, sitä olen harrastanut. Ei varmaan tuota maksimaalista tuottoa, mutta kyllä (seka)metsä on silti lähtenyt hyvin kasvuun. Kuusia sitten aina jos jää aukkoja.
Poliitikoilta turvallinen vastaus medialle on että pidetään hakkuut nykyisellä tasolla. Toimittajan pitäisi kysyä seuraavaksi paljonko ne hakkuut sitten ovat nykyisin. Harva tietää. Lienevät viime vuonna olleet noin 75-77 milj. m3 (?), siis aika lähellä tätä 80 milj. m3. Olettaisin, että tänä vuonna tulee hieman vähenemistä hakkuissa, kun suhdanne huippu lienee ohitettu.
Uusien tehokkaampien tuulivoimaloidenkin käyttöaste on max 40% vuodesta. Toki jossain muualla voi tuulla ja vesivoimaa saadaan Norjasta. Mutta oma kokemusperäinenkin havaintoni on että tuulivoimalat seisovat kun on pakkasta paljon. En vastusta suinkaan tuulivoimaa, päinvastoin sitä vaan lisää. Kovilla kylmillä jaksoilla on edullista sähkön ja lämmön yhteistuotanto, koska kumpaakin tarvitaan. On syytä muistaa, että lämpöpumputkin tarvitsevat sähköä, Itse asiassa niissäkin vastukset menevät päälle kovilla pakkasilla.
Varmasti mm. tuulivoima lisääntyy paljon tulevaisuudessa, mutta varsinkin pohjoisessa maassamme on ongelmana se, että sähkön tarve on noin 2-kertainen talvella. Pitkillä pakkaskausilla ei juuri saada sen paremmin aurinko kuin tuulienergiaa. Tällöin tarvitaan aina toimivaa perusvoimaa, jota on mm. vesivoima, ydinvoima ekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP). CHP-tuotantoon ei tulisi käyttää hiiltä eikä mielellään maakaasuakaan. Sitä tuottavat mm. sellutehtaat (mustalipeän poltto), jätevoimalaitokset ja pellettiä käyttävät CHP-laitokset.
Eikös Luke ole laskenut suurimman kestävän hakkuumäärä, nyt jotakin 83-84 milj m3. Se tosin ei taida perustua hiilinielun optimointiin, vaan pääosin muihin asioihin. Ihme, ettei tämä luku esiinny keskusteluissa, mieluummin pelataan mielikuvilla. Mitä teemme sektoritutkimuslaitoksilla (Luke, THL ym vast) jos emme luota niidem tuottamaan tietoon.
Varmasti moni metsänomistaja suhtautuu myönteisesti hiilivaraston kasvattamiseen (ts. kiertoajan pidentämiseen), jos siitä maksetaan oikein. Tätähän ovat jotkut poliitikotkin (Satu Hassi muistaakseni), Ilmastopaneelin Ollikainen esittäneet. Epäilen vain, että SDP ei tule missään nimessä hyväksymään sitä, että ”maajusseille” maksetaan ”mitään tekemättömyydestä”. Moni metsänomistaja suostuisi varmaan toimimaan entisajan malliin metsänvartijanakin.
On hyvä muistaa, että metsää ei kenenkään ole pakko hakata, jos niin ei halua. Jos hakkuita käydään rajoittamaan, sitä voitaneen tehdä pääosin valtion metsissä.
”Maalaisliittolaisella” metsäpolitiikalla (jota ei tietääkseni ole, tarkoitettaneen Suomen virallista linjaa) on kuitenkin saavutettu hyvin metsänkasvu ja hiilensidonta. Suomessa on paljon kasvavaa nuorta metsää, vähän metsäpaloja ja vielä toistaiseksi kohtuullisen vähän metsätuhoja.Hiilinielu on ollut ajoittain 20-50% Suomen CO2-päästöistä. EU:ssa se on keskkimäärin 10% tasoa ja monissa maissa nolla.Toisin kuin Kanadassa , jossa metsät ovat viime vuosina olleet päästölähde. Kanadan metsistä suurimpaan osaan ei ole koskaan koskettu, mutta metsäpalot ja metsätuhot (vuoristoniluri) ovat suuret. Myös lähes kaikki suuret nisäkäslajit (hirvi, peurat, metsäkauris, susi, kettu, jänis, näätä ym)voivat huomattavasti paremmin kuin esim. 1950-luvulla.
Vihreät ja tukijansa (BIOS yms aktivistiryhmät)olivat sallimassa Ruotsissa hakkuut tasoa 100% vuosikasvu ja Suomessa vain 60% vuosikasvu. Parempi on esim. että sallittaisiin kummassakin 75% tms.
