Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Moni uskoo, että heidän eläkerahansa on kerätty jo. Käytännössä kuitenkin aina se aktiivinen työssä oleva ja työnantaja maksavat näitä maksuja juuri nyt. Vain noin 20% maksuista rahastoidaan. Jos eläkkeitä aksettaisiin vain tästä noin 180 mrd rahastosta, eläkeraha loppuisi noin 5-10 vuodessa. Eläkkeitä maksetaan muistaakseni noin 25-30 mrd vuodessa, siis tasoa puolet valtion budjetista. Tällä hetkellä tosiaan lienee tilanne se, että rahastot pienenevät. Suuret ikäluokat ehtivät myös nauttia elääkeitä paljon pidempään kuin esim. 1970-luvulla. Silloin suomalaisen miehen keskim. elinikä oli noin 65 vuotta.
Vaikka valtion metsiä on noin 25 % metsäalasta, on Metsähallituksen hakkaama puumäärä vain noin 5 milj m3 meträ. Tämä on siis reilusti alle 10% viime vuonna hakatusta n. 75 milj m3 metristä. Eli Pekka Haaviston ajamaan 65 milj m3 hakkuisiin ei päästä vaikka Metsähallitus lopettaisi kaikki hakkuut.
WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas ihmetteli eilisessä Aamulehdessä tätä metsäkeskustelua ja yleensäkin eräiden ”vaalilaskureiden” syyllistämistä. Tietääkseni Ruotsissa ei ole käyty tällaista hiilinielukeskustelua kuin Suomessa, vaan on keskitytty CO2 päästöjen vähentämiseen. Mielestäni Suomelle riittää tämä Kioton sopimuksessa luvattu hiilinielu, vajaa 20 milj CO2 ekv/vuosi. Päähuomio pitäisi suunnata fossiilisten energialähteiden torppaamiseen.
Hakkuumäärän lisäksi on huomioitava luonnonpoistuma (lahopuu), oksat, latvat jne. Sitten tietysti jää huomattava osa puuta juuristona maan alle.
Minulle on hieman epäselvää miten pitkäaikaiset puutuotteet huomioidaan laskelmissa. Sitähän on esimerkiksi lähes kaikki sahatavara, vaneri ja muut puulevyt.
Itse myin parikymmentä vuotta sitten isoja kuusia mhy:n kautta Japaniin. Ensin puiden tyvistä otettiin myös pari metriä puuta vaneriteollisuudelle. Tämä käsittääkseni sitoo hiilen vuosikymmeniksi jos ei sadoiksi.
Virtasen kirja perustui tunnettujen kriitikkojen haastatteluihin, ei hän mitään väitöskirjaa ole yrittänyt tehdä ! Haastateltavana oli mm. Eija-Riitta Korhola, joka on kritoisoinut mm. omassa väitöskirjassaan EU:n ilmastopolitiikkaa siitä, että olemme siirtäneet vain päästömme Kiinaan, Intiaan jne. Virtasen asiavirheistä voidaan olla montaa mieltä, ne olivat ehkä enemmänkin vääriä mielipieitä tai huonosti perusteltuja väittämiä.
Eija-Riitta Korhola kirjoitti hyvän blogikirjoituksen Katowicen ilmastokokouksesta nimellä ”Eräänlaise linnanjuhlat”. Kokoukseen oli saapunut 22000 henkeä ympäri maailmaa, lähes kaikki lentokoneella. Mm. eräs Afrikan valtio, muistaakseni Guinea, oli lähettänyt sinne noin 400 edustajaa.
Tämä noin 1,5 asteen nousuvauhti (sadassa vuodessa) perustuu mallien ohella myös käytännön satelliittimittauksiin. UAH:n mittausarjan viimeinen versio näyttää noin 1,5 asteen nousuvauhtia sadassa vuodessa.
Katsoin S&U ohjelman. Kyllä siinä Virtanen mielestäni pärjäsi (toimittajana) melko hyvin. Itsekin olen julkaissut/kirjoittanut parikymmentä artikkelia vertaisarviotuihin kv. lehtiin. Kyllähän tieteellisiin lehtiin, niiden toimitusneuvostoihin ja vertaisarvioijiin helposti kasaantuu samanmielistä porukkaa. Ja sitten niissä on myös joskus parodiat menneet läpi varteenotettavina vertaisarvioituina juttuina. Tunnetuimpia ehkä Alan Sokalin parodia (Sokal hoax) ja artikkeli jonka suomenkielinen nimi oli ”Penis sosiaalisena konstruktiona”. Kumpikin arkkeli käytti hyväkseen muodikasta postmodernia ja feminististä jargonia.
Vesihöyryhän on juuri se suurin epävarmuus ilmastomalleissa, ei ole edes täysin varmaa miten käyttäytyy. Toisaalta lämpeneminen lisää sitä, toisaalta ennakoidaan kuivuuden lisääntymistä. Vesihöyryhän on tärkein (epäsuora) kasvihuonekaasu. CO2:n kohdalla voidaan suoraan fysikaalisesti laskea, että pitoisuuden kaksinkertaistuminen 280 ppm –> 560 ppm nostaa ilman lämpötilaa noin 1 aste Celsiusta.
Sinänsä mielenkiintoista miten päästöt pitäisi laskea. Tosiaan jos tuontitavarat, ulkomaanlennot yms huomioidaan nousevat suomalaisen päästöt/henki lähes kaksinkertaisiksi.
Vai pitäisikö laskea pinta-alaa kohti. Tällöin esim. Venäjä pärjäisi hyvin. Sinänsä lähes sama kunkin maan kohdalla, tuottaako ko. maan päästöt 1 vai 100 miljoonaa ihmistä. Kokonaispäästöt CO2-ekv ratkaisevat.
Äänekoskella tehdään tietääkseni myös karboksimetyyliselluloosaa (CMC), jota on mm. jäätelössä ja liistereissä (Kelco nimisen firman toimesta aiemmin Metsäliitto teki). Sellun keitossahan tulee aina myös mäntyöljyä, tärpättiä. Enocell Uimaharjussa tekee liukosellua viskoosin tuotantoa varten. Stora Enso tekee ligniinipohjaista liimaa puuteollisuudelle. Sellun keitto on lähteenä monille muillekin kemikaaleille mm. stanoleille (Benecol).
