Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Käytiin tässä muutama vuosi sitten katsomassa erästä UPM:n palstaa. Ainakin siellä firman politiikka oli vain tehdä yksi reikäperkaus noin 5 vuotta istutuksen jälkeen. Näin nimenomaan taloudellisin perustein.
Itse olen uudistanut metsiäni paljolti luontaisesti. Maanmuokkaus jää pois pääsääntöisesti, aukkopaikkoihin sitten kuusia. Näin tulee tietysti pääosin koivu-kuusi sekametsää. Se kestää kyllä mahdollisia metsätuhoja paremmin kuin esim. pelkkä kuusikko. En pyrikään mahdollisimman suureen tuottoon vaan arvostan monipuolista metsää.
Tuskin laskee niin alas (9 euroa) enään, mutta varmaan vielä alle 20 euron. Tämä 9 euroa oli hinta silloin kun oli tämä ”pikkulama” ja metsäteollisuutta pidettiin auringonlaskun alana.
Hei Kalle Kehveli yms , ei liikaa vaalipropagandaa tänne, toivon. Keskustellaan mielellään metsään liittyvistä asioista. Varsinkin jos se on näin yksinkertaisen tyrkyttävä ja julistavaa.
Tässä lähellä oli hankala raivaussahakohde ja tekijät näyttivät olevan virolaisia nuoria miehiä. Kohde oli kunnan metsä ja metsiä hoiti UPM.
Tähänkö suuntaan ollaan menossa, että virolaiset tulevat tekemään Suomeeen hankalia kohteita urakkapalkalla ???
Voisiko Kalle Kehveli esittää jotakin tutkimustuloksia väitteilleen. Muuten vaikuttaa lähinnä asenteelta ja vihapuheelta.
Itseltään lainaamista näyttää harrastavabn myös julkinen sektori. Tampereen kaupunki lainasivsähköyhtiölleen rahaa 8% korolla, vaikka pankista olisi saanut muutamalla prosentilla. Verottaja ei hyväksynyt pitemmän päälle.
Köyhää oli joulut minunkin lapsuudessani 1950- ja 1960-luvuilla pikkukaupungin lähellä maalla. Mutta silti mukavaa aikaa pääosin.
Mutta kun oli luonnosta kiinnostunut oli mukava lähteä pienille retkille lähiluontoon. Luontoon ja lintuihin liittyvät kirjat olivat parhaat lahjat.
Hyvää Joulua kaikille keskustelijoille !
Ruotsissa maksettavan asumistuen määrä on tietääkseni alle puolet Suomessa maksettavasta määrästä (vaikka asukasluku kaksinkertainen). Lisäksi sitä maksetaan siellä lähinnä vain perheille. Toki vertailu Ruotsin kanssa on hieman vaikeaa kun siellä monet asuvat ns. insts asunnoissa. Asumistuen määrä on kasvanut hurjaa vauhtia niin paljon, että vähitellen sille täytyy jotain tehdä. Kyllä se menee sekä vuokralaiselle että vuokrananajalle.
Jos asumistukea ei Suomessa maksettaisi näin paljoa, se johtaisi pakosta ajan mittaan vuokrien suhteelliseen alenemiseen ja myös muuttoliikkeen odastumiseen.
Työmarkkinajärjestöt hallitsevat myös työeläkeyhtiöissä. Siten ay-liikkeen ja työnantajajärjestöjen valta Kojamossa on todella suuri. Eläkejärjestelmämme on muutenkin kummajainen EU maissa, on jouduttu anomaan poikkeuslupaa vapaan kilpailun puuttumisen vuoksi.
Saton ja Kojamon edeltäjän VVO:n voitot ovat olleet tdella suuria.
Kalle Kehveli
Asumistuet menevät kyllä pääosin Helsingin seudulle ja muihin asutuskeskuksiin. Varsinaisella maaseudulla sitä saa tuskin kukaan. asutaan omissa asunnoissa.
Kojamo on ammattiliittojen omistama yhtiö, jonka kautta liitot saavat osinkonsa verottomana. Pyrii kuulemma korkeita vuokria (asumistuen avulla). On entinen VVO. Hallintoneuvoston johdossa Riku Aalto teollisuusliitosta, vuosipalkkio noin 60000 euroa.