Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ja myös USA:n politiikka, sillä koko Syyrian kriisi alkoi kun USA alkoi Arabikevään innoittamana tukea melko pieniä kapinallisryhmiä Syyriassa. Samoin Irakin tilanne alkoi USA:n hyökkäyksellä.
On myös puhuttu siitä, että Syyrian pakolaisaallon syynä olisi ilmastonmuutos ja lisääntynyt kuivuus. Kuivuus onkin varmasti lisääntynyt, kun mm. Turkki on padonnut Syyrian puolelle virtaavan joen.
Näin Tukholmassa, aikovat eroon kivihiilestä jo 2022. Ja biopolttoaineetkin kelpaavat. Sähköä lämpöpumppuihin Ruotsissa saadaan hyvin vesivoimasta ja ydinvoimasta.
https://www.stockholmexergi.se/om-stockholm-exergi/vara-anlaggningar/vartaverket/
Aivan roskapuhetta Vapaavuorelta. Ei kaikkea hiiltä tarvitse korvata puuhakkeella tai pelletillä. Mielenkiintoista, että Osmo Soininvaara on näitä kivihiilimiehiä myös. Samoin Helenin hallinnossa on Satu Hassin tytär Kaisa Hernberg. BIOS on myös vasemmalle kallellaan oleva poliittinen toimija ja siinä ei ole juurikaan mukana metsäntutkijoita. Johtava ”tutkija” on kuvataiteilija.
Helsinki voisi ottaa oppia Tukholmasta, joss yli 70% tuotettavasta energiasta on uusiutuvaa, Helsingissä vain 10%. Kiviihli on nyt halpaa ja päästömaksut alhaisia.
Helsinki voisi parantaa tilannetta sallimalla joka puolella kaupunkia taloyhtiökohtaiset lämpöpumput. Sähköä Helsingin ei itse tarvitse välttämättä tuottaa ollenkaan. Sitä saadaan muualta Suomesta ja Pohjoimaisesta sähköpörssistä. On myös kummallista, että Helsingissä ei ole yhtään tuulivoimalaa.
Niin hyvä vertailukohde Helsingille on Tukholma, siellä yli 70% energiasta tuotetaan uusiutuvilla (Helsinki noin 10%). Fortum on siellä juuri rakentanut bio-CHP-laitoksen Värtanille. Siellä Tukholmassa käytetään erilaisia biomassoja, kuten pellettejä, oliivin puristusjätettä, biokaasua ja ennenkaikkea siellä käytetään Helsinkiä enemmän lämpöpumppuja. Kaupunkien monopolilämpöverkot/yhtiöt usein estävät taloja käyttämästä maalämpöpumppuja. Muistaakseni Tukholmalla on ollut jopa oma pellettitehdas.
Osakeindekseihin sijoittavat indeksirahastot ovat edullisia, muttei juuri tällä hetkellä kun kurssit ovat vielä voimakkaassa laskussa (Hex jotakin 8750 tänään).
Sen sijaan metsärahaston (esim UB Metsä) tuotto tuskin menee nollille koskaan. Kulut toki ovat suuria, varsinkin OP Metsä rahastossa. Merkintäpalkkio 4% ei mitenkään perusteltu.
Ei CHP-voimaloita pidäkään ajaa alas, ne ovat järkeviä koska talvella tarvitaan sekä sähköä että lämpöä enemmän. Ongelma on vain niiden yleisin polttoaine kivihiili. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa voidaan käyttää polttoaineena myös biomassoja (hake, puujäte, sellutehtaiden mustalipeä yms), jätteitä (joita Helsingissä riittää) tai edes maakaasua, joka on hieman kivihiiltä parempi vaihtoehto.
Osmo Soininvaara on pitkään puolustellut Helenin kivihiilen polttoa sillä, että se on yhteistuotantoa. On myös muistaakseni ollut mukana Helenin hallinnossa.
Puunhalaaja, kyllä olen huomannut Slovakian yms uutiset.
Väitteeni vihreiden kivihiilen ja maakaasun vähättelystä perustuvat lähinnä siihen, ettei dellinen hallitus saanut tällä saralla juuri mitään aikaan ja siihen, että Helsingissä (kivihiilen suurin käyttäjä, 90% fossiilisilla) vihreät ovat 2. suurin puolue. Myös Suomen luonnosuojeluliiton puheenjohtaja vähätteli kivihiilen merkitystä muutama vuosi sitten.
Kyllä yksilöillä on vastuunsa, mutta silti asoiden mittakaavat on pidettävä mielessä. Suomen metsät eivät yksin (0,6% maailman metsistä) eivät yksin ratkaise ilmastonmuutosta. Ovat tällä hetkellä suurempi hiilinielu kuin Kanadan metsät (joiden pinta-ala 10-kertainen). Tehokkainta saattaisi olla energiateknologioiden (aurinko, tuuli jne) vienti Intiaan ja Kiinaan jne. Suomi on myöskin eräs eniten päästöjä vähentäneistä maista jo nykyisin (verrokkivuosi 1990 jälkeen: parhaita ovat Ruotsi, Venäjä ja entiset Neuvostotasavallat). Huonoimpia taas nopeasti ”kehittyneet” maat kuten Intia, Kiina jne. Olen jotenkin aika pessimistinen, varsinkin kun väestö kasvaa hurjaa vauhtia. Ihminen on kyltymätön, kun joku päästölähde saadaan kuriin, niin taas keksitään uusia kulutustarpeita kuten matkailu ja viihde.
Olen huomannut, että ns. perinteiset luonnosuojelijat ja vihreät eivät ole toimineet kovin aktiivisesti esimerkiksi kivihiilestä luopumiseksi. Sen sijaan ovat kylläkin vastustaneet innokkaasti CO2-päästötöntä ydinvoimaa, osin populistisin pelottein.
