Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Samaa mieltä Venäjästä ja Kanadasta. Laajat metsittämisohjelmat ovat ok, mutta olen nähnyt myös usein epäonnistumisia tai huonoja tuloksia (Islanti, Turkki Ankaran seutu jne).
Missä yhteydessä ja minkä direktiivin seurauksena EU asettaa nielun tason ja kuka siellä EU:ssa ? En ole seurannut tarkkaan tätä.
Nin voitaisiin joskus uskoa myös Lukea/Metsäntutkimuslaitosta. Mitä tehdään ns. sektoritutkimuslaitoksilla, jos niin tuloksiin ei uskota. Sen sijaan julkisuutta saa lähinnä Ylen kanssa yhteistyössä toimiva Bios aktivistiryhmä, joka esittää tilanteesta hieman yksipuolista kantaa. Tottakai hiilen sidonta lisääntyy vähäksi aikaa, jos ei hakata ollenkaan tai vähennetään hakkuita. Pitemmän tähtäimen tilanne kuitenkin ratkaisee.
Ja sitten ei muiteta, että Suomen metsäpinta-ala on vain 0,6% maailman metsistä. Ratkaisevaa on mitä tapahtuu Venäjällä, Kanadassa ja Brasiliassa (metsäpinta-ala yli 40% maailman metsistä).
Aurinkopaneleista ei Suomen oloissa saada juuri mitään sähköä lokakuun ja maaliskuun välillä. Itselläni on katolla 20 m2/3 kW aurinkopanelit ja niistä saa käytännössä irti noin puolet nimellistehosta. Yöllä ei tule mitään ja samoin talven pakkasilla. Myös kestää Suomen oloissa noin 4 vuotta ennenkuin valmistuksen CO2 päästöt on korvattu. Laskeskelin että nykyisillä sähkön hinnoilla saadaan investointi maksettua yli 20 vuodessa. Satunnaisen energian (tuuli/sähkö) suhteen, ei edelleenkään ole oikein hyviä energian varastointimuotoja.
Tuulivoiman suhteen tilanne on vähän prempi talvella, mutta tuulivoimaakaan ei saada pitkillä pakkasjaksoilla. Uusienkien tuulivoimaloiden käyttö/sähköntuotto on maksimissaan noin 40% vuodesta.
Tarvitaan siis perusvoimaa , joka toimii pakkasillakin kunnolla. Sitä Suomen oloissa ovat vesivoima ja ydinvoima sekä sähkön ja lämmönyhteistuotanto uusiutuvilla polttoaineilla. Loviisan varmakäyttöiset poistuvat käytöstä noin 10 vuoden päästä, joten uutta tarvitaan. Varsinkin jos sähköautoilua lisätään reilusti. Saksa teki hätäisen ratkaisun luopumalla ydinvoimast lähivuosina ja tämä on johtanut lisääntyvään kivi- ja ruskohiilen käyttöön. Venäjä rakentaa tietääkseni runsaasti uusia ydinvoimaloita mm. Intiaan (12 kpl) ja Argentiinaan.
Katselin aiemmin jotakin tilastoja, joissa oli verrattu eri energiamuotoja ilmastovaikutuksen ja terveysvaikutuksen suhteen. Siinä ydinvoima oli muistaakseni paras molemmissa suhteissa toisin kuin arkikäsitys kansan parissa on.
Myös lämpöpumput (geoterminen ja ilman energia) lämmityksessä ja pienet modulaariset ydivoimalat ovat tulevaisuutta sähköntuotannossa.
Ydinvoimaan ei kannata suhtautua uskonnonomaisesti kielteisesti, vaan sitäkin pitää kehittää. Populismi on tällä sektorilla helppoa.
Ulkomaista työvoimaa näyttää olevan nykyisin melkoisesti myös Suomen metsissä. Kävin juuri kävelyllä lähimetsässä ja siellä touhusi kolme virolaista raivaussahan kanssa. Olivat UPM:n töissä harentamassa kunnan omistamaa metsää. Ilmeisesti tekevät urakkatyötä kun näin pyhänäkin ovat metsässä.
UPM näyttää hoitavan metsiään siten, että käydään vain kerran raivaussahalla läpi noin 5 vuoden iässä.
Kv. vertailussa ollaan hyviksiä mm. sen tähden, että Suomen hiilidioksidinielu on edelleen maailman suurimpia ja paljon parempi kuin EU:n keskiarvo. Myöskin parempi kuin Venäjällä tai Kanadassa. Tietääkseni on puhuttu 80 milj. m3 hakkuumääristä v. 2015. Kaikki suunnitellut tehtaat tuskin toteutuvat ja joitakin saatetaan sulkea. Nyt eletään korkeasuhdanteen huippua. Luken mukaan suurin kestävä hakkuumäärä lähivuosina on 84 milj m3 puuta.
Edellä on keskusteltu väestömääristä ja elintasosta. Voisi yksinkertaistaen todeta, että voisimme pitää nykyistä kulutustaso, jos meitä olisi noin 3,5 miljardia. Toinen vaihtoehto on elintason laskeminen sellaiseksi, että CO2 päästöt ovat vain puolet nykyisestä (eipä taida saada kannatusta poliitikoilta, vaikka merkitsisi vain 1970-luvun elintasoa. Tämä karkea yleistys perustuu siihen, että ilmaan leviävästä hiilidioksidista vain puolet sitoutuu metsiin, maahan ja meriin.
