Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Edellä tuli laitettua vähän epätarkkaa ja vanhaakin tilasta muistista.
Tässä vielä YK:n tilastoista (Total Emissions with LULUCF) vertailua , joissa on otettu huomioon metsä hiilinielut. Tilastossa on verrattu ko. maan CO2 ekv. päästöjen muutosta vuosina (1990-2016). Suomi näyttää hoitaneen osuutensa kohtuullisen hyvin, toiseksi parhaiten kun poissuljetaan entisen Neuvostoliiton maat . Toiseksi parhaiten myös Pohjoismaista. Viimeiset luvut koskevat v. 2016 tilannetta.
Liettua -72% USA +5%
Ruotsi -72 Japani +3%
Ukraina -63% Itävalta +13%
Venäjä -48 % Kanada +26%
Suomi -45% Uusiseelanti +54%
Norja -30% Turkki +135 %
Tanska -24%
Saksa -27%
Suomessa asuntojen lämmitys ja se, että meillä on melko paljon energiasyöppöä teollisuutta lisäävät henkilöä kohti laskettuja päästöjä. Samoin pitkät etäisyydet.
Päästöjä ei kuitenkaan pitäisi laskea pelkästään per henkilö vaan huomioida myös hiilen sitominen yms. Ilmaston kannalta on periaatteessa sama kuinka suuri ihmismäärä kunkin maan päästöt aiheuttaa. Suomen metsät ovat sitoneet noin 1/3 osan Suomen CO2-päästöistä ja lisääntyneistä hakkuista huolimatta ainakin 20% CO2-päästöistä. Esim Saksan metsät eivät sido juuri mitään maan päästöistä, Venäjän metsät noin 10%, Kanadan ja USA:n metsät ovat enemmänkin CO2-päästölähde tällä hetkellä (suuret metsäpalot ja hyönteistuhot, vanha metsärakenne jne).
Niin linkki taas unohtui, tässä alkuperäinen lähde:
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_01_03_metsat.html
Olisiko viimeisen VMI:n tuloksiin myös se, että mittaustapaa (nyt pysyvät kiinteät koealat) muutettiin. Onko uusi ja vanha mittaustapa (satunnaisotanta ?) kalibroitu keskenään ? Luulisin, että todennäköisesti on ainakin jollain tavoin.
Niin unohtui laittaa kirjoitukseen tämä linkki:
http://cfs.nrcan.gc.ca/pubwarehouse/pdfs/27501.pdf
Uudempiakin varmaan löytyy, tilanne näyttää edelleenkin olevan tämä, jopa pahempi.
Tutkimus pätee melko huonosti Suomen oloihin, koska täällähän havumetsät ovat olleet viime vuosisatoina vallitsevia. Myös tutkijat toteavat että mallinnukseen liittyy melkoisia epävarmuuksia. Parametreja pikkuisen muuttamalla saataisiin helposti kovin erilainen tulos.
Jos jotain Suomeen sovellettavaa löytyisi, niin suotavaa tämän mukaan olisivat harvat vanerikoivikot. Silloin talvinen albedo olisi mahdollisimman suuri. Myös metsien harvennus olisi hyvä, mutta silloin taas ne sitoisivat vähemmän hiiltä per pinta-ala.